Puutarhaunelmia

Puutarhaunelmien aiheet ja asiantuntijat kesällä 2010

ullav — Mon, 15 Mar 2010 13:18:44 +0200

Puutarhaunelmien jokaisessa jaksossa on viikon vieraana asiantuntija, joka vastaa oman aihealueensa katsojakysymyksiin. Tutustu asiantuntijoihin ja lähetä oma kysymyksesi sähköpostilla sähköpostilla puutarhaunelmia(a)filmiteollisuus.fi tai postissa osoitteella

Puutarhaunelmia - Kysy asiantuntijalta
/Filmiteollisuus
Vanha Talvitie 11 A
00580 Helsinki

1. jakso - 6. toukokuuta 2010

Paula: Luonnonpuutarha, Julia Donner
Helsinkiläisen taidehistorioitsija Julia Donnerin kotipuutarhassa arvostetaan luontoa. Kodikas rivitalopuutarha on täynnä elämää, ja keväisestä puutarhasta nautitaan koko perheen voimin. Puutarha on vapaasti lasten käytössä: kaikkia kukkia saa poimia ja puissa saa kiipeillä. Voikukkaniityn keskellä on mukava lueskella kirjoja tai nauttia näkymästä. Kaikki mitä keväällä nousee, on aina vähän yllätys.

Heikki: Suomalainen luonnonkivi
Heikki esittelee erilaisten kivipintojen ominaisuuksia ja niiden suunnittelun periaatteita. Vierailemme muun muassa Sapokan vesipuistossa Kotkassa, putouskallion kivipuistossa, kivisellä yksityispihalla sekä paikallisella kiviveistämöllä.

Asiantuntija:
Viikon vieraana on ylipuutarhuri Marko Pesu Helsingin kasvitieteellisestä puutarhasta. Kysy nyt huonekasveista.

2. jakso - 13. toukokuuta 2010

Paula: Rivitalon fengshui-piha, Kusti Ristiluoma
Helsinkiläisen 1960-luvun rivitalon yhteisen puutarhan tyyli on tarkkaa. Kaikki kukat ovat valkoisia, sinisiä tai mustia, ja menneitä vuosikymmeniä kunnioitetaan. Talon ylätasanteelta on upea näkymä puistomaiseen puutarhaan. Vanhoista uima-altaista on tehty istutusaltaat, jotka ovat nyt täynnä perennoja. Ristiluoman perheen oma rivitalopiha on osa kotia, tyylikkäältä ulkoterassilta löytyy talon toinen olohuone.

Heikki: Puutarhan pienilmasto
Erityisesti eksoottisimpien kasvien kohdalla pätee vanha sanonta: oikea kasvi viihtyy oikealla paikalla. Tutustumme Heikin kanssa erilaisiin pienilmastoihin muun muassa Mustilan arboretumissa Elimäellä, josta löytyy hyviä kasvupaikkoja eksoottisille kaunottarille, magnolialle, alppiruusuille ja atsaleoille.

Asiantuntija:
Viikon vieras on puistopuutarhuri Märta Angelvuori Axxell-puutarhaoppilaitoksesta. Kysy kasvien kevätleikkauksesta.

3. jakso - 20. toukokuuta

Paula: Kukkiva kivipiha, Asko Pöyhönen
Kuopion kupeessa sijaitseva Pöyhösten kotipiha on täynnä komeita kiveyksiä ja laatoitettuja pihapolkujakin risteilee istutusten lomassa sataviitisenkymmentä metriä. Pihan suunnitteli ammattilainen, mutta sen rakensi perhe itse. Puutarhasta haluttiin helppohoitoinen, monipuolinen ja selkeä. Perennoja on käytetty monessa paikassa peittämään isoja alueita näyttävyyden aikaansaamiseksi. Pihapolut jakavat puutarhaa osiin, on muun muassa hyötypuutarha, koristetarha ja oman kodin rannassa sijaitseva rantasauna.

Heikki: Vesi puutarhassa
Heikki esittelee erilaisia puistojen vesiaiheita ja niihin valittuja kasveja. Samalla saadaan ohjeita vesialtaan tai puron suunnitteluun omaan kotipuutarhaan. Vierailu Kotkan Maretariumiin paljastaa, mitä kotimaisia kaloja voisi kasvattaa piha-altaassa.

Asiantuntija:
Viikon asiantuntijavieras on kokenut pihasuunnittelija Maija Pelkonen. Kysy vinkkejä pihasi suunnitteluun.

4. jakso - 27. toukokuuta

Paula: Ötökkäpuutarha metsässä, Leena ja Heikki Luoto
Kun biologi ja eläintieteilijä perustavat puutarhan, luvassa on aidosti luonnonmukainen puutarha, jossa viihtyvät kasvit ja eläimet – myös pihanhoitajat itse. Luotojen puutarhassa luonnonkasvit saavat kukkia koristekasvien joukossa, ja talon reunalta löytyy jopa pikkueläimille tarkoitettu ikioma kukkapenkki. Yhteensä viisikymmentä lajia päiväperhosia on vieraillut pihalla, ja ystävät ja tuttavat kutsutaan katsomaan harvinaisempia vierailijoita. Näille puutarhureille jaettu ilo on paras ilo.

Heikki: Muurit ja tukirakenteet
Näyttävillä muureilla saadaan pihan korkeuseroja tasapainotettua sekä puutarhaan kulkuväyliä ja rajaavia elementtejä istutusryhmille. Heikki esittelee erilaisia muurivaihtoehtoja ja niiden materiaaleja lohkokivistä mukulakiviin ja nupukiviin. Käydään läpi myös hyvän muurirakenteen periaatteet.

Asiantuntija:
Viikon vieras on arvostettu puutarhakirjailija Pentti Alanko. Kysy mitä tahansa pihakasveista, puista, pensaista ja perennoista!

5. jakso - 3. kesäkuuta

Paula: Keräilijän siirtolapuutarha, Juha ja Ritva Siilin
Jyväskyläläisen siirtolapuutarhan lomaparatiisissa on koristeena asukkaiden harrastuksen mukaisesti satakunta siiliä ja monta muuta mielenkiintoista yksityiskohtaa. Puutarha on kuin pieni huoneisto, sieltä löytyy suihkulähdealue, järvimaisema, japanilaishenkinen alue ja koristeelinen ruostemaa. Päärynäpuu, karviaispensas ja mustikat kukoistavat kasvihuoneen edustalla. Tärkeintä tässä puutarhassa eivät ole kasvien nimet, vaan niiden kauneus ja olomuodot. Kesäinen puuhastelu pitää mielen vireänä.

Heikki: Kovat pihapinnat
Pihan kovalla käytöllä olevat pinnat ovat usein näyttävimpiä pinnoitettuna. Kivi on arvokas pinnoite, joten kiveysten alla pohjatöiden merkitys korostuu. Heikki tapaa rakennusmestarin, joka kertoo hyviä vinkkejä kivipintojen käytännön toteutukseen. Lisäksi nähdään erilaisia vaihtoehtoja kivipintojen suunnittelun tueksi.

Asiantuntija:
Viikon vieraana katsojakysymyksiin vastaa viherrakentaja puutarhuri Jouko Hannonen. Kysy nyt pihanrakentamisesta.

6. jakso - 10. kesäkuuta

Paula: Intohimona puutarha, Leena Lammi-Hiltunen
Ulvilan varjoisassa ja viidakkomaisessa puutarhassa tuhannet kasvit saavat kukoistaa juuri siellä, missä ne parhaiten viihtyvät. Intohimoinen kasvienkeräilijä on saanut paljon paljon lajeja ystäviltä ja tuttavilta, kasvattanut siemenistä tai noutanut taimet matkojen takaa. Kasvinharrastajan unelmapuutarhasta löytyy pieni suoalue, jossa kasvatetaan karpaloa ja juolukkaa. Kasvimaa tuottaa mukavasti kesäistä satoa viidakon keskellä.

Heikki: Vaativa istutusalue
Vaativan istutuksen onnistuminen lähtee pohjatöistä. Heikki neuvoo oikean kasvualustan valitsemisessa ja kasvien valinnassa. Parhaimmillaan taidokkaan perennaryhmän saa kukkimaan maalis-huhtikuun lumikelloista jopa joulukuun komeamaksaruohoihin.

Asiantuntija:
Viikon katsojakysymyksiin vastaa nyt nukarilainen kotipuutarhuri Krista Jännäri ikiomassa kotipuutarhassaan. Kysy mistä tahansa puutarhan kevättöistä.

7. jakso - 17. kesäkuuta

Paula: Soma pikkupiha, Nanna Salmi
Pieninkin rivitalopiha voi olla kiinnostava ja monipuolinen. Vaikka pihapolku olisi vain kahden metrin mittainen, se luo tunnelmaa ja syvyyden vaikutelmaa. Lahtelaispuutarhassa vanha omenapuu on pihan kuningatar ja suojaa varjossa viihtyviä kasveja. Värikäs kukkaloisto ei ole pääasia, vaan lehtien sävyt, puutarhan muodot ja huolella mietityt yksityiskohdat. Kodikkaasta puutarhahuoneesta käsin voi tarkkailla puutarhaa, vaikka ulkona sataisi.

Heikki: Pihan portaat
Hyvien portaiden rakentaminen on taitolaji, jossa turvallisuuden merkitys korostuu ulkoasun lisäksi. Heikillä on tarjota suunnitelun tueksi porrassääntö ja muutama muu hyvä vinkki. Lisäksi käydään läpi erilaisia materiaalivaihtoehtoja.

Asiantuntija:
Katsojakysymyksiin vastaa biologi FM, tietokirjailija Mattias Tolvanen. Kysy luonnonkasveista puutarhassa tai pihan karkulaiskasveista!

8. jakso - 24. kesäkuuta

Paula: Satoisa kasvitarha, Johanna Hellman
Kun tontti kuuluu historialliseen alueeseen ja naapurissa on kartano, se velvoittaa miettimään uudenkin talon ja puutarhan tyylin tarkkaan. Kasvimaa on tämän puutarhan sydän, se on siellä kokeillaan uusia ja vanhoja vihanneksia ilman ennakkoluuloja. Kasvissyöjä kerää omalta maaltaan montaa eri kaalilajia, kirjorevonhäntää ja punasikuria. Pihapiiristä löytyy myös kukkaniitty. Puutarhasta saadaan paitsi paljon sisältöä elämään, myös hyvää ruokaa ja luontoelämyksiä.

Heikki: Pihan patiot
Patio on pihan pinnoitettu oleskelupaikka, eikä pihan pieni koko ole este komealle patiolle: hyvän pation saa jo 20 neliön pihaan. Seurataan kotkalaisen omakotitalon pation rakentamista ja kuullaan hyvät neuvot pation suunnitteluun.

Asiantuntija:
Tämän viikon asiantuntijavieras on puutarhuri Leena Nurmi, joka tavataan kotonaan kompostinhoitopuuhissa. Kysy maalla asuvalta Leenalta kesämökkipihan perustamisesta ja hoidosta!

Heinäkuussa 1. – 29.7. nähdään viisi Puutarhaunelmien remix-jaksoa

9. jakso - 5. elokuuta

Paula: Ruusuretkellä Hämeenkyrössä, Liisa ja Mikko Rajala sekä Lauri Korpijaakko
Hämeenkyrön kauniissa kulttuurimaisemissa tavataan kahden upean ruusutarhan omistajat ruusuretken merkeissä. Heinäkuun alussa luonto on kauneimmillaan ja pensasruusujen kukinta parhaimmillaan. Maitotilallinen Lauri Korpijaakko kertoo pensasruusujen kasvattamisesta ja Liisa ja Mikko Rajala esittelevät kukoistavaa puutarhaansa ruusuretkeläisille. Ruusut kukkivat, tuoksuvat ja hurmaavat yhä uusia harrastajia!

Heikki: Pihan luonnonarvot
Maiseman avaaminen mökkirannalla tai puutarhassa tarkoittaa, että ympäristöstä kannattaa nostaa esiin arvokkaan piirteet: känkkäräiset vanhat puut, avokallio, varvikko, kivet ja muut maisemalliset elementit. Heikki neuvoo, miten luonnonkasvillisuutta harvennetaan, mikä poistetaan ja mitä jätetään.

Asiantuntija:
Viikon vieraana on luonnonmukaiseen pihanrakentamiseen erikoistunut ”ekopuutarhuri” Elisa Laine. Kysy nyt ekologisista piharatkaisuista.

10. jakso - 12. elokuuta

Paula: Harrastajavalokuvaajan kotipiha, Leena Härkönen
Harrastajavalokuvaajan puutarhassa korostuvat kauniit yksityiskohdat. Elimäellä sijaitsevan tuulisen tilan kasvit ovat vankkajuurisia ja matalia. Ruusulaaksossa kasvaa neidonruusu sekä helenanruusu, joka tuoksuu hunajalle ja mirhalle – parhaimmillaan yksi köynnös tuoksuttaa koko pihan. Vanhan sikalan pohjarakenteet on valjastettu uuteen käyttöön, niistä on tullut olemisen ja elämisen keskus. Tulikukat tuovat puutarhaan auringon!

Heikki: Elävät pihapinnat
Puutarhan kivipinnat kaipaavat kaverikseen vehreyttä ja elävyyttä. Elävien pintojen kirjo on laaja, ja niiden hoitokin usein kohtalaisen helppoa. Sammaloituva kallio, niitty, perinteinen nurmikko tai maanpeittokasvit voivat luoda puutarhaan vihreää pehmeyttä. Heikki esittelee vaihtoehtoja puutarhan eläviksi pinnoiksi ja antaa perustamis- ja hoito-ohjeet.

Asiantuntija:
Katsojakysymyksiin vastaa tällä viikolla emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi, jonka tapaamme Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kysy Arnolta mitä tahansa puutarhasta.

11. jakso - 19. elokuuta

Paula: Vanhan talon tomaattitarha, Anne Lahtinen
Anne etsi kotia pidemmän aikaa, ja kunnes kaunis vanha hirsitalo vihdoin sattui kohdalle. Puutarhaan rakennettiin komea kasvihuone veljien avustuksella. Nyt sieltä löytyy peräti 31 eri tomaattilajiketta ja hedelmien värit vaihtelevat sinisestä valkoiseen ja vaaleanpunaiseen. Anne rakentaa puutarhaansa pienellä rahalla, mutta suurella sydämellä. Monet kasvit ja siemenet on saatu puutarhaystäviltä.

Heikki: Taide puutarhassa
Veistokset tuottavat iloisia yllätyksiä puutarhassa, mutta miten valita materiaalit niin että ovat kestäviä ja huoltovapaita. Esimerkiksi pronssi ja betoni ovat puutarhaan sopivia. Heikki neuvoo, mistä puutarhaveistoksen saa hankittua ja kyselee kuvataideopettajalta lisävinkkejä taiteen istuttamisesta puutarhaan.

Asiantuntija:
Viikon asiantuntijavieras on puutarhaopettaja Kaarina Hänninen, perinteisessä puutarhakoulun maisemissa Lepaalla. Kysy nyt kotipuutahan vihanneksista - erikoisuuksistakin!

12. jakso - 26. elokuuta

Paula: Salainen puutarha, Mariitta Arminen
Kaunis kallio verhoiltiin sinne sopivilla kasveilla, kalloin koloihin perustettiin pieniä vihreitä keitaita. Espoolaisen Maritta Armisen haaveena oli F.H. Burnettin kirjan kaltainen salainen puutarha, ja aika lähellä sellaista jo ollaankin. Pieniä polkuja risteilee kukoistavien kasvien ja kukkaryhmien lomassa, kärhöt kiipeilevät telineissään ja itse tehtyä keramiikkaan on piilotettuna oksille, lehtien alle, kasvien lomaan ja kallion painanteisiin. Upea puutarha taikoo kävijänsäkin!

Heikki: Valo puutarhassa
Puutarhan valaisussa saa laittaa luovuutensa peliin. Heikki neuvoo, miten luodaan viihtyisä, lähinnä epäsuora valaistus, minkälaisia kohteita ja kohtia kannattaa valaista ja mitä sähköasioita on hyvä miettiä jo etukäteen.

Asiantuntija:
Kesän viimeisessä jaksossa katsojakysymyksiin vastaa puutarhaopettaja Virpi Väre Lepaalla. Kysy Virpiltä kesäkukista mitä tahansa.

Puutarhaunelmia etsii kotipuutarhoja ja kysymyksiä puutarhanhoidosta

ullav — Wed, 03 Mar 2010 13:20:36 +0200

Puutarhaunelmia hakee katsojien kysymyksiä alan asiantuntijoiden vastattaviksi kesän 2010 Puutarhaunelmia-jaksoissa.

Lue tarkemmin kesän 2010 jaksoista ja asiantuntijoista ja lähetä kysymyksesi osoitteella puutarhaunelmia(a)filmiteollisuus.fi

Hakusessa omistajansa näköisiä puutarhoja

Puutarhasi voi olla iso tai pieni ja sijaita maalla tai kaupungissa. Myös kesämökkipiha, parveke, viherhuone tai viljelypalsta voi parhaimmillaan olla upea puutarha. Pääasia on, että se on omistajansa näköinen ja tuottaa iloa hoitajalleen.

Lähetä ehdotuksesi puutarhasta meille. Puutarhasta toivomme pienen esittelytekstin, yhteystiedot sekä mielellään muutaman kuvan kohteesta sähköpostilla puutarhaunelmia(a)filmiteollisuus.fi tai osoitteeseen

Puutarhaunelmia/Filmiteollisuus
Vanha Talvitie 11 A
00580 Helsinki

Puutarhaunelmiin!

Pelargonien kylväminen siemenestä

ullav — Tue, 09 Feb 2010 14:51:17 +0200

Koska pelargonien kylvö tapahtuu aikaisin keväällä, tarvitaan kehittyville taimille lisävaloa. Valon puutteessa pelargonin kasvu on honteloa. Lisävaloa saaneet taimet ovat sen sijaan tanakoita ja vahvoja.

Liota siemeniä vuorokausi ennen kylvöä, jotta ne itävät helpommin.
Kylvä siemenet kylvömultaan. Kylvömulta on tavallista kukkamultaa vähäravinteisempaa.
Jos käytät valmiita turvepaakkuja, kylvä vain yksi siemen kuhunkin.
Itämislämpötilaksi käy huonelämpötila tai sitä hieman korkeampi eli noin 20 - 23 astetta.
Pienet ruukut tai turvepaakut on hyvä pitää pienoiskasvihuoneessa, jotta haihdunta on mahdollisimman vähäistä.
Paras ikkuna kasvatukselle on etelä- tai länsisuuntaan.
Paina siemen sen korkkiruuvimaisella varrella multaan, jotta se päätyy juuri oikeaan paikkaan.
Useimmat pelargonilajit itävät neljässä viikossa, jotkut lajikkeet vaativat pidemmän ajan. Kuivan ilmaston lajikkeet itävät jopa parissa päivässä.

Kun taimet ovat noin kolmen viikon ikäisiä, istutetaan ne suurempiin ruukkuihin ja kukkamultaan. Halkaisijaltaan kymmenen sentin ruukku on sopiva. Istutuksen jälkeen taimet latvotaan.

Pelargonin kukinta alkaa touko- tai kesäkuussa kylvämisajankohdasta riippuen.

Lisää pelargonioista:

Pelargonioiden kevät alkaa helmikuussa
Pelargonin talvehdittaminen

Lähde: Ihanat pelargonit, Otava.Suomenkielisen osuuden on kirjoittanut Anu Ranta.

Pelargonien kevät alkaa helmikuussa

ullav — Tue, 09 Feb 2010 14:40:10 +0200

Helmi-maaliskuussa aloitetaan talvehtineiden pelargonien hoitaminen. Maanpäällisistä osista poistetaan leikkaamalla kaikki kuollut aines. Myös osa kasvin juurista poistetaan. Tee uudelleenistutus ja pelargonin leikkaus eri aikaan, jotta kasvi ei rasitu liikaa kerralla.

Jos pelargonit ovat talvehtineet pimeässä ja viileässä, ne tuodaan nyt valoisaan paikkaan. Uusi elinvoimainen multa tekee pian tehtävänsä, ja valo ja lämpö saavat kasvua aikaan.

Kun pelargonin kasvu on päässyt hyvin alkuun, se voidaan leikata eli latvoa, jotta siitä tulee tuuhea. Samalla kasvista saadaan pistokkaita uusia taimia varten.

Kastele pelargonia aluksi niukasti ja lisää kastelua, kun kasvu kiihtyy. Uudelleenistutettu pelargoni ei kaipaa lannoitusta. Kun kasvi on juurtunut kunnolla uuteen multaan, voit lannoittaa kasvia varovasti. Kesällä pelargonia lannoitetaan säännöllisesti. Kaliumlannoitus takaa runsaan kukinnan. Liika typpilannoitus taas vähentää kukintaa ja rehevöittää liikaa muuta kasvua.

Tiesitkö, että…
Suomessa pelargonit ovat olleet herrasväen kukkia aina 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun asti. Kun tavallinen rahvaskin ryhtyi kasvattamaan kukkia, siirtyivät ne saleista keittiöiden ja kuistien ikkunalaudoille. Suomessa on säilynyt useita vanhoja pelargonilajikkeita. Lajikkeet tunnetaan usein hoitajansa tai paikkakunnan mukaan. Niinpä esimerkiksi Saima, Karen, Dagmar ja Pori elävät edelleen suomalaisilla ikkunalaudoilla.

Lisää pelargonioista:

Pelargonien kasvattaminen siemenestä
Pelargonien talvehdittaminen

Lähde: Ihanat pelargonit, Otava. Kirjan suomenkielisen osuuden on kirjoittanut Anu Ranta.

Puutarhaohjelmien kevät YLEllä

ullav — Tue, 19 Jan 2010 15:16:16 +0200

YLEn puutarhaohjelmia kevät- ja kesäkaudella 2010

Piha kuntoon
(Söderläge)
YLE TV2 keskiviikkoisin 13.1. alkaen klo 15.40
Ruotsalainen maisema-arkkitehti Maria Arborghin puutarhasarjassa kunnostetaan kerrostalojen, mökkien ja talojen usein hyvinkin surkeassa kunnossa olevia pihoja.

Kasvihuoneilmiö
(Drivhusdrömme)
YLE FST5 lauantaisin 16.1.-20.2. alkaen klo 15.25 Monet unelmoivat omasta kasvihuoneesta, jossa he voisivat puuhailla kasvien parissa varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn. Kuusiosaisessa tanskalaissarjassa pohditaan, kuinka unelman voi toteuttaa, ja millaista väriloistoa kasvihuoneista löytyy.

Sörenin seurassa
(Sören Ryge Praesenterer)
YLE TV2 28.1.-13.5. torstaisin klo 12.15
Tanskalainen Sören Ryge etsii elämän pieniä ilonaiheita kauniista puutarhoista ja tapaa mukavia, elämää nähneitä ihmisiä tässä 15-osaisessa tanskalaissarjassa.

Tanskalainen maajussi
(Bonderöven)
YLE FST5 alkaen 26.2.
Vanhan maatilan hankkinut nuori Frank Erichsen toteuttaa unelmaansa yksinkertaisesta maalaiselämästä. Leppoisan tanskalaissarjan 12 uudessa osassa Frank istutelee perunoita, hoitaa keittiöpuutarhaa ja nikkaroi - muun muassa.

Puutarhan lumoissa: Vuoden ympäri
(Gardener's year)
YLE TV1 3.4. alkaen klo 13.55
Kevät etenee, ja puutarha alkaa jo kukoistaa. BBC:n uusittavassa puutarhasarjassa Alan Titchmarsh kertoo, mitä koristepuutarhassa voi eri kuukausina tehdä.

Puutarhaunelmia
YLE TV1 torstaisin alkaen 6.5. klo 19.30
Tuttu kotimainen puutarhaklassikko uusin jaksoin.

Puutarhan lumoissa: Viljalti vihanneksia
(Grow Your Own Veg)
YLE TV1 lauantaisin 15.5. alkaen klo 13.55
Brittiläinen puutarhaguru Carol Klein opastaa aloittelijoita ja kokeneempiakin multasormia hyötypuutarhan suunnittelussa ja hoidossa. Mitä pikku maatilkulla voi kasvattaa? Tämä kuusiosainen brittisarja uusitaan vuodelta 2008.

Mestarin puutarha
(Sören Ryge - Den Smukkeste Have)
YLE TV2 20.5. (uusinta)
Sven Ingvar Andersson suunnitteli puutarhoja ja puistoja ympäri Eurooppaa, mutta millainen oli 80-vuotiaan puutarha-arkkitehdin oma puutarha Skånessa?

Tarkista lähetysajat ohjelmaoppaasta

Puutarhaunelmat YLE Olotilassa

Puutarhan puut ja niiden hoito

ullav — Thu, 20 Aug 2009 19:50:50 +0300

Lehtori Heikki Kiuru Uudenmaan maaseutuopistosta Hyvinkäältä on tunnettu puuasiantuntija ja arboristien kouluttaja.

- Arboristit ovat puidenhoitajia, joiden tehtäviin kuuluvat puiden koko elinkaaren kaikki vaiheet: istuttaminen, hoito, kuntokartoitus jne.

Katsojamme ”Janne” oli kaatamassa vanhaa syreeniaitaa ja mieleen oli herännyt, voisiko aidasta ottaa pistokkaita?

Kyllä voi ottaa, mutta se tulee tehdä alkukesällä, mielellään jo ennen juhannusta. Noin viistitoistasenttiset oksankärjet kerätään ja pistetään ruukkuihin hiekansekaiseen multaan. Pistokkaan juurtumista edistää, kun laittaa päälle rei'itetyn läpinäkyvän muovipussin, kuin kasvihuoneeksi.

”Kirsikankukkia” kyseli, mitä kukkivia puita suosittelisit Seinäjoen korkeudelle?

Hedelmäpuut ovat erinomaisia ja niistä löytyy kestäviä maatiaislajikkeita. Kirsikat, luumut ja omenapuut kukkivat kauniisti ja niistä saa satoakin. Kun istuttaa montaa lajia, kukinta-aika pitenee.

”Vaarin” hevoskastanja on viisivuotias, mutta yhä vain metrin korkuinen. Mitä voisi tehdä?

Jos taimen tyvellä kasvaa nurmikkoa, se kannattaa poistaa. Kannattaa myös tarkistaa, ettei puun tyvi ole jäänyt istutettaessa liian syvälle. Juurenniskan tulee olla maan tasolla, ei sen sisässä.
Jos taimi on liian syvällä, se kannattaa vielä nostaa ylös ja istuttaa uudelleen. Kun taimen juuristoalue jätetään mullokselle ja sen pinnalle laitetaan kosteutta pidättävää katetta, niin eiköhän kasvu ala parantua.

”Fanin” kolmikymmenvuotiaiden sembramäntyjen alaoksat alkavat harsuuntua ja vanhoissa hopeakuusen oksissa on sammalta. Voiko oksat leikata pois?

Oksat voi leikata pois, mutta se oikeastaan on vain ulkonäkökysymys. Sembramännyn harsuuntuminen voi johtua ikään kuuluvasta sienitaudista tai varjon lisääntymisestä puun ympärillä. Puu ei siitä kumminkaan kärsi. Vanhat puut ovat erinäköisiä kuin nuoret.

Katsoja kommentoi, että miksi vanhassa puutarhakoulun ohjeessa kasvien istutuskuopat täytettiin ensin vedellä ja vasta sitten mullalla. Nykyisin ensin laitetaan multa ja sitten vasta kastellaan. Eikö vanha ohje olisi parempi?

Itse olisin kyllä uuden ohjeen kannalla, koska kastelu tiivistää multaa parhaiten. Kasvi juurtuu paremmin, kun kasvualustaa ei ole juntattu tiiviiksi jalalla. Kasteleminen kannattaa, vaikka sateella istuttaisi.

”Vanhojen omenapuiden ystävällä” on tontillaan satavuotiaat omenapuut. Voiko niitä vielä uudistaa leikkaamalla vai pitäisikö laittaa uudet taimet?

Kyllä satavuotiaat omenapuut ovat niin arvokkaita, että niitä uudistaisin hyvin varovasti leikkaamalla. Vain kuivat, ränsistyneet oksat pois, eikä muuta. Vanhoista, arvokkaista puista kannattaa pitää huolta.

Miksi ”Annamarin” kultasade ei kuki, vaikka on jo viisivuotias?

Voi olla, että kasvi on vähän turhan varjossa, mutta syynä saattaa olla ihan vaan se, että kultasade aloittaa kukintansa melko myöhään. Luultavasti tarvitaan vain malttia.

Rajamäkeläisellä kuvauspaikalla Heikki Kiuru esitteli toisen harrastuksensa, joka sekin liittyy luontoon ja puihin.

Heikki Kiurulla on tapana suunnitella maisemanhoitotöitä tekemällä visioistaan liitupiirroksia luonnon helmassa. Ne auttavat hahmottamaan, millainen maisemasta voisi tulla.

Kuvauspaikalla oli pieni piharyteikkö, josta Heikki oli piirtänyt tulevaisuuden näkymän. Samanlaisia kunnostamista kaipaavia paikkoja on varmasti monilla mökkipihoilla. Saappaat jalkaan ja sakset esiin!

Heikki karsi paikan vesakkoa siten, että 140-vuotiaat männyt nousivat maisemassa pääosaan. Kymmenien vaahterantaimien varjoon jääneet arvokkaat tammet, pähkinäpensaat ja marjakuuset löytyivät, kun Heikki leikkasi niiden tieltä pois liikoja vaahteroita.

- Nyt maiseman arvokkaat asiat, kuten kauniit männyt ja nämä jalopuut pääsevät esille.

Aikamoinen kasa nuoria puita vietiin pois paikalta, mutta ei vaahteroitakaan suinkaan kaikkia poistettu. Tehtiin vain tilaa yksilöiden kasvaa kunnolla.

Tottunut metsätöiden tekijä poisti ohuet piiskat lapion terää vasten polkaisemalla, jolloin ”kanto” murskautuu. Hyvä vinkki vähentää vesomista!

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Loppukesän puutarhatyöt: lannoitus, tuholaiset ja leikkaukset

ullav — Thu, 13 Aug 2009 08:00:05 +0300

Heinäkuu oli tilastojen valossa keskimääräistä viileämpi ja paikoin sateinen, mutta Uudenmaan Marttojen Kirsi Tuominen muistutti, että oikeastaan kesän säät ovat olleet puutarhan kannalta hyvät. Etenkin ruukkupuutarhan hoitajat iloitsevat, kun ei tarvitse koko ajan kastella.

Katsojat olivat huolestuneita viimetalvisten myyräntuhojen vuoksi, ja ”Ritva” kysyi, miten syvälle myyrät kaivelevat kolojaan?

Myyräntuhot ja kolojen syvyydet vaihtelevat ihan myyrälajin mukaan. Suurin osa käytäviä kaivavien myyrien koloista on 2-3 sentin syvyydessä ja puolen metrin syvyydellä ne loppuvat lähes kokonaan.

Myyrät lisääntyvät noin kolmen vuoden välein, joten seuraava paha myyrävuosi on odotettavissa vuonna 2011. Myyräennustetta kannattaa seurata, sen laatii vuosittain Metsäntutkimuslaitos.

Tehokkainta myyräntorjuntaa on niittyjen ja ojanpientareiden matalina pitäminen ja kasvien suojaaminen.

”Anitta” halusi tietää, viihtyvätkö lehtokotilot pahemmin kuorikatteessa kuin kattamattomassa maassa?

Kyllähän kotilot katteessa viihtyvät, koska tykkäävät sekä elävästä kasvista että kuolleesta karikkeesta. Mutta toisaalta lehtokotiloita tulee rehevään kasvustoon joka tapauksessa, jos niitä on puutarhan ympäristössä. Katteilla on myös omat hyvät puolensa, joten täytyy vain puntaroida tilanteen mukaan, käyttääkö eloperäisiä katteita vai ei.

”Leiska” aprikoi, miten alppikärhöä saisi lisättyä?

Alppikärhö on melko helppo lisätä. Elokuussa kukinta on ohi ja köynnös on muodostanut jo siemenpalloja. Ihan vielä, elokuun puolivälissä, niitä ei kannata kerätä, antaa vielä kypsyä hetki.

Kypsät alppiruusun siemenet kylvetään myöhään syksyllä, jotta kylvös saa kylmäkäsittelyn talvella. Myös siementaimia kannattaa kytätä köynnöksen läheisyydestä.

Alppikärhöstä voi ottaa myös pistokkaita kesäkuussa ennen juhannusta ja juurruttaa niitä ruukkuihin pistettynä.

Aika monella on sama ongelma kuin ”Marjalla”. Miten estää jokavuotiset tuholaisinvaasiot esimerkiksi ruusulla?

Tuholaisten vastustuskyvyssä on kasvikohtaisia eroja. Esimeriksi ruusu on arka melko monille tuhoojille, on kirvaa, härmää ja kärsäkästä.
Mutta kyllä tässä taitaa olla kuitenkin paljon samaa kuin tässä minun ylipainossani, joka altistaa minut monille sairauksille.
Nimittäin hyvässä kasvukunnossa olevat, oikealla kasvupaikalla kasvavat ja sopivasti kastellut ja lannoitetut kasvit ovat vastustuskykyisempiä tuhoojien hyökkäyksille.

”Syksy” kysyy, miten lannoittaa syksyllä?

Syksyllä kasveja lannoitetaan niiden ravinnetarpeen mukaan. Jos haluaa tietää tarkasti, mitä tarvitaan, pitää ottaa maanäyte.
Syyslannoitus annetaan siis vain tarvittaessa ja niin hyvissä ajoin, että kasvit ovat kasvussa ja ehtivät sen hyödyntää. Lannoitusmäärissä kannattaa noudattaa pakkausten ohjeita, niitä ei pidä koskaan ylittää.

”Mirja” kysyy, miten mustikkaa hoidetaan parvekkeella?

Mirjan pensasmustikka kasvaa parvekkeella varmaankin ruukussa. Sitä ei pidä kastella liikaa, etenkin näin syksyä kohti veden antamista vielä vähennetään. Koska kasvin juuret ovat pinnassa, talvisuojaukseksi kasvi on hyvä suojata myös päältäpäin. Mustikkaa voi myös leikata, mutta vasta keväällä.

Lopuksi katsottiin, miten Kirsin istuttama mustaherukan taimi voi Paulan pihalla. Nyt sille päätettiin istuttaa kaveriksi punaherukka. Herkoista saa helposti ja edullisesti kasvatettua satoa tuottavan pikkupuun.

Kirsi kiitteli isoa saviruukkua, jonne mahtui kunnolla multaa. Monivuotiset kasvit eivät pikkuruukuissa viihdy.

Pohjalla oli valmiina kiviä salaojaksi, ja Kirsi sekoitti herukan kasvualustan puutarhamullasta ja kevytsorasta.

- Itse ainakin olen niin avokätinen kastelija, että veden läpäisykykyä parantava sora mullan joukossa tekee monivuotisille kasveille hyvää, Kirsi sanoi.

Taimi istutettiin samaan syvyyteen kuin missä se kasvoi taimistossa. Juuristo oli terve ja valkoinen. Multa tiivistettiin käsin ja puolella kannullisella vettä.

Kirsi oli valinnut taimimyymälästä yksilön, joka jo valmiiksi muistutti puuta. Hän valitsi marjapuulle tulevan rungon ja leikkasi muut oksat pois tyveä myöten. Myös yksi kuivunut oksa sai kyytiä.

Punaherukkaa ei tarvinnut latvoa, koska sillä oli jo haaroja tulossa. Jos kyseessä olisi ollut piiskataimi, sen latvominen (n. 10 cm pois latvasta) olisi innostanut sivuhaarat kasvuun.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Poista härmä kasveista luonnollisesti

ullav — Fri, 07 Aug 2009 10:04:04 +0300

Härmä on valkoharmaata, jauhemaista ainetta, joka saattaa peitota ehdistöjä etenkin kuivina, lämpiminä kesinä. Härmäsieni iskee usein nuoriin kasvinosiin.

Härmän saa vähenemään lannoituksen vähentämisellä.

Vähäisestä härmästä ei ole aina kasvulle haittaa eikä härmä tartu kasvista toiseen. Pahimmassa tapauksessa kovin härmöittynyt kasvi voi kuitenkin menehtyä. Luomuasiantuntija Mikko Rahtola antaa Puutarhaunelmissa Ruotsista peräisin olevan luonnonmukaisen ohjeen härmänkarkoitukseen.

Luonnonmukainen härmäntorjunta-aine:

1/2 litran sumutinpullo
noin 2 rkl (25ml) mäntysuopanestettä
vajaa 1 rkl ruokaöljyä
1/2 tl ruokasoodaa

Laita mäntysuopaneste ja ruokaöljy sumutinpulloon. Lisää ruokasooda, täytä pullo haalealla vedellä ja ravistele aineet sekaisin. Ole varovainen ruokaöljyn suhteen: vaikka aine ei ole myrkyllistä, voi se liiallisina määrinä tukkia lehdistön solut ja aiheuttaa lehtien varisemisen.

Suihkuta lehdistö kauttaaltaan märäksi. Esimerkiksi ruusun lehdet kiiltävät hienosti käsittelyn jälkeen ruokaöljyn ansiosta.

Seoksen vaikutus perustuu mm. siihen, että emäksinen ruokasooda hidastaa sienen kasvua lehdistössä.

Ohje: Puutarhaunelmia, luomuasiantuntija Mikko Rahtola

Luonnonmukainen torjunta ja lannoitus puutarhassa

ullav — Thu, 06 Aug 2009 19:55:00 +0300

Lämpimän mutta sateisen kesäillan Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi luomuasiantuntija Mikko Rahtola, joka oli kutsunut kuvausryhmän Kumpulan lastenpuutarhaan. Puutarhassa noin 200 helsinkiläislasta osallistuu viljelypalstojen hoitoon tai leireille.

Katsojat olivat lähestyneet Mikkoa ennen kaikkea lannoitus- ja torjunta-aiheisilla kysymyksillä.

Hyötyviljelijä ”Ulla” halusi tietää, miten torjua sipuli- ja porkkanakärpäsen jokavuotiset hyökkäykset?

Sipuli- ja porkkanakärpästen kotelot talvehtivat maassa, joten ainoa tehokas keino päästä niistä eroon on viljelykierto. Kannattaa vaihtaa paikkaa ja vieläpä riittävän kauas.

Pienessä paikassa voi kokeilla myös paperista tehtyjä kauluksia, jotka estävät kärpästen munimisen kasvin tyvelle.

”Annaliisa” kysyi, miten rohtoraunioyrtistä tehdään lannoitetta ja miten se säilytetään?

Harvalla on rohtoraunioyrttiä niin paljon, että siitä riittäisi lannoitteeksi. Kannattaa mieluummin tehdä arvokkaista yrteistä lääkesalvaa.

Jos kuitenkin haluaa tehdä niistä lannoitetta, se on helppoa: kasvit vain liotetaan veteen. Liuosta käytetään suhteessa 1/10, sillä se on vahva typpilannoite. Yleisesti ottaen lannoiteliuoksia kannattaa tehdä vain sen verran, minkä käyttää, ei säilytettäväksi.

”Mökkiläinen” halusi tietää, miten virtsaa käytetään lannoitteena?

Virtsa on voimakas typpilannoite. Se on periaatteessa streiiliä, joten jos sitä saa puhtaana, sitä voi käyttää veden kanssa hyvin laimeana liuoksena.
Sekatavara eli makkilanta sisältää mikrobeja, joten sitä käytetään aina vain hyvin kompostoituna kuivikkeen kanssa.
Varminta on käyttää kompostoitu makkilanta koristekasveille.

”Mansikka” kysyy, miten mansikkaa lannoitetaan?

Marjat, kuten mansikka, on suurelta osin vettä, joten ravinteita tarvitaan vähän. Jonkin verran kanankakkarakeita voisi muokata maahan mansikkamaata perustettaessa.

Mansikan englantilainen nimi "strawberry" tarkoittaa olkimarjaa. Se onkin hyvä nimi, koska olkikate on oikeastaan hyvä lannoitustapa. Olkikatteen alla nimittäin viihtyvät kastemadot, jotka pitävät kasvualustan kuohkeana.

”Sipulin ystävä” haluaisi säilyttää hyvän valkosipulikantansa. Kannattaako se ja miten se onnistuu?

Ilman muuta kanta kannattaa säilyttää! Kovat valkosipuliharrastajat tietävät, että kun valitsee aina isoimmat kynnet istutettavaksi, sato kasvaa kokoa vuosi vuodelta. Näin voi harjoittaa pienimuotoista kasvinjalostusta.

Luonnonmukaisesti hoidetussa Kumpulan lastenkasvitarhassa kukkia kasvaa siellä täällä. Kaikki eivät taida olla istutettuja?

Pitää paikkansa, monipuolisessa puutarhassa sallitaan kasvien yhteisteloa ja jopa tarkoituksella yhdistellään kukkia ja vihanneksia. Kun puutarhaan tulee monipuolinen flora ja fauna, se edistää kasvien terveyttä. Samettikukkarivi pellon pientareella toimii tuholaisten karkottimena.

Härmän luonnonmukaisesta torjunnasta kysytään jatkuvasti. Lopuksi Mikko Rahtola näytti, miten valmistetaan helppo torjuntaneste keittiökaapin aineksista.

- Härmää tulee, kun lannoitetaan turhan voimakkaasti, Mikko Rahtola moitti ja näytti, miltä härmä näyttää. Valkoharmaa jauhemainen peitto verhosi mukana olleen hernepensaan oksan lehdistöä lähes kokonaan.

Puolen litran sumutinpulloon laitettiin pari ruokalusikallista (25 ml) mäntysuopanestettä ja vajaa ruokalusikallinen ruokaöljyä. Öljyä Mikko varoitti laittamasta liikaa, sillä vaikka aine ole myrkyllistä, se voi tukkia lehdistön solut ja aiheuttaa niiden varisemisen.

Lopuksi nesteeseen lisätään puoli teelusikallista ruokasoodaa, täytetään pullo vedellä ja sekoitetaan. Kun seoksella ruiskutetaan lehdistö märäksi, niin kyllä härmä lähtee!

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Viherrakentaja opastaa terassikiveyksen tekoon

ullav — Mon, 03 Aug 2009 10:09:08 +0300

Puutarhaunelmien 14. jakson katsojakysymyksiin vastasi kangasalalainen viherrakentaja Herik Bos Viheraluerakentajat ry:stä. Treffit Paulan kanssa oli sovittu nurmijärveläiselle työmaalle, jossa pihatyöt olivat loppusuoralla.

Vihrerrakentaja istuttaa kasveja, mutta tekee myös lähes kaikkea muuta ympäristörakentamista. Lämpimiä tiloja viherrakentaja ei kuitenkaan yleensä tee.

Kasvien siirtämisestä paikasta toiseen tuli monta kysymystä, esimerkiksi parimetrinen kartiovalkokuusi kaipaa siirtoa. Miten se mahtaa noin isolla kasvilla onnistua?

Kartiovalkokuusi on aika helppo siirtää, koska sillä on tiheä juuristo ja sen saa helposti kaivettua paakun mukaan. Loppukesä on erinomainen aika siirtää kasveja, eli nyt olisi oikein sopiva aika ryhtyä töihin.

Miten isojen puiden siirto yleensä onnistuu?

Joskus pitkään kasvupaikalla kasvanut iso puu on hankala siirtää, koska juuristo tuppaa ”karkaamaan” ympäristöön. Siksi taimistosta hankittujen isojen puiden siirtäminen on varmempaa, niillä juuristo on kasvatettu siten, että se tulee mukaan kasvia nostettaessa.

”Kirsti” kertoo, että pihalla on iso sammaloitunut kivi ja kysyy, pitäisikö sammal kuoria pois?

Miksiköhän Kirsti mahtaa haluta sammaleen pois? Kyllä siitä eroon pääsee puhaltamalla voimakkaasti painepesurilla, kuten tällä työmaallakin on tehty joillekin kallioille.

Entäs jos kiven halutaankin sammaloituvan?

Se onnistuu happamoittamalla maata, itiökasvia leijailee joka puolella ja se tulee pintaan itsestään. Eli ei sammalta tarvitse välttämättä siirtää.
Myös kaikki glyfosaattia rikkaruohontorjuntaan käyttäneet tietävät, että sen jäljiltä kiviin tulee helposti sammalta. Mutta glyfosaatti on torjunta-aine ja käyttö vaatii perehtymistä.

”Pihtiputaan mummo” kaipaa monen muun kysyjän tavoin apua koristesoran puhtaana pitämiseen. Miten tekisit?

Perinteisesti kivien puhtaana pitämiseen on käytetty lehtipuhallinta ja painepesuria, mutta ne tuppaavat vain painamaan karikkeen tiiviisti kivien lomaan. Omalla pihallani ota imurin esiin oikein kuivalla säällä, toisella kädellä kevyesti haraan soraa ja toisella imuroin roskat pois. Mutta turhan tarkka ei pidä olla, vaan jokunen roska täytyy sallia, kun pihalla ollaan.

”Martti” kysyy, voiko monivuotisia kasveja istuttaa ammeseen?

Jos amme on ulkona, se käy päinsä. Ammetta voi hyvin käyttää kukkaruukkuna, siitä saa kivan teeman pihaan.
Kannattaa kuitenkin eristää kasvualusta siten, ettei se jäädy kauttaaltaan, eli reunan viereen laitetaan styrox-eristys. Sama juttu korkeilla muureilla, eristys tarvitaan, ettei kasvien juuristo palellu.

”Sari” pohtii, miksi kukkapenkki rikkaruohottui, vaikka multa eristettiin pohjamaasta juurimatolla?

Juurimatto eristää penkin ulkopuolisten kasvien juurilta, mutta rikkaruohot voivat kylväytyä multaan päältä päin. Katekangas varmistaa, ettei rikkaruohoja tule pinnan kautta. Samalla kate sitoo maahan kosteutta. Mutta jos kangas peitetään esim. soralla, rikkaruohot voivat itää siinä.

”Teppo” kysyy, mikä on paras aitakasvi mutta ei kerro, missä päin maata ollaan!

Aitakasviksi käy miltei mikä tahansa kasvi, jopa puista kuten pihlajista voi tehdä leikattavana aidan.
Ennen vanhaan suosittiin leikattavia hernepensas- ja orapihlaja-aitoja, mutta nyt erityisen suosittu on vapaasti kasvava koristearonia-aita. Se onkin edullinen, psytykasvuinen aitakasvi, jolla on syötävät marjat ja kaunis syysväri.

Viherrakentajien työtä on monesti pihakiveyksen tekeminen. Kohteessa Henrik Bos näytti, miten tehdään siisti terassikiveys liuskekivistä.

Kiveyksen tekoon kannattaa paneutua huolella. Ammattilainenkin pyöritteli liuskekiviä aikansa, ennen kuin ne löysivät paikkansa. Kivet asennettiin maakosteaan betoniin.

- Ei liian tiuhaa ladontaa, Bos varoitti.

Saumaus tehtiin hiekasta ja polyuretaaniliimasta tehdyn seoksen avulla. Tarjolla on useita kauppavalmisteita, joita myyvät kiviliikkeet. Bossin näyttämä valmispaketti sisälsi kaiken tarvittavan, ainekset vain sekoitettiin ennen levittämistä. Ihmeaine kovettuu muutamassa tunnissa ja kiveyksestä tulee yhtenäinen lattiapinta, joka viettää loivasti rakennuksesta poispäin.

- Eipä mene enää naisten korkokengät kivien väliin, totesi Bos lopputulokseen tyytyväisenä ylimääräistä hiekkaa pois harjatessaan.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Arno Kasvi vastaa katsojakysymyksiin

ullav — Thu, 18 Jun 2009 19:50:00 +0300

Kahdeksannen Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi Turun kasvitieteellisen puutahan ylipuutarhuri Arno Kasvi, joka poikkesi vierailulle Paulan pikkupuutarhaan.

Kysymyksiä tulvi ylipuutarhurille paljon enemmän kuin hän ehti yhdessä ohjelmassa vastata, vaikka kokeneelta neuvojalta vastaukset tipahtelivatkin kuin apteekin hyllyltä.

”Tuula” kysyi, voiko talvehtinutta murattia leikata, kun hän toivoisi sille lisää tuuheutta?

Kyllä vaan, ulkomurattia voi leikata keväällä. Siitähän se vaan tuuheutuu. Myös leikatut versot kannattaa painaa takaisin multaan, hyvässä lykyssä ne juurtuvat.

”Mökin mummo” pyysi vinkkejä, kuinka parantaisi hiekkapohjaista maata, kun paikalle kannettu multa aina vaan häviää johonkin?

Nyt siellä tunnutaan tarvittavan savipitoista peltomultaa, johon voi sekoittaa kompostia. Kottikärryt täyteen multaa pellolta, mutta luvan kanssa tietysti. Ei pidä pelätä käyttää peltomultaa rikkaruohojen vuoksi, monivuotiset rikkaruohot siitä pitää tietysti kitkeä pois.

”Anita” aprikoi, miten oliivipuun saisi talvehtimaan?

Se on helppo kasvi! Olivipuu talvehtii viileässä, valoisassa paikassa. Lämpötilan tulee olla yöllä 10 ja päivällä 15 astetta. Ruukun pitää olla iso, mutta vesi ei saa seistä siinä. Lisävalot eli kasvilamput olisivat talvella hyvästä, ne voi pitää päällä päivät kahdeksasta viiteen.

”Marja” kysyi, miten mustaherukan saisi pysymään terveenä parvekkeella, kun nyt joku syö sen aina lehdettömäksi?

Ei mustaherukkaa pidä semmoiseen paikkaan laittaa, sillä se on arktinen kasvi eikä viihdy kuumalla parvekkeella. Tai ehkä sentään pohjoisparvekkeella? Kasvi menee parvekkeella sekaisin siitä kaikesta lämmöstä, eipä ihme, ettei pysy terveenä.

”Kesäheinä” kysyy, mahtaisiko elefanttiheinä onnistua Suomessa?

Hyvin viihtyy, mutta elefanttiheinä kannattaa istuttaa ”korkealle”, sillä vesi ei saa pesiä sen juuristossa entenkään talvella. Paikan pitää olla myös valoisa.
Elefanttiheinä on lyhyenpäivän kasvi, se alkaa kukkia vasta syksyllä. Talveksi jäteään versot leikkaamatta, niin se parantaa talvehtimista.

Tarjoat aika usein kasvupaikaksi ”korkeaa istutusta” eli kohopenkkiä?

Juu, sun puutarha Paula näyttääkin olevan iso kohopenkki, kun tontin reunaa kiertävät avo-ojat. Siksi täällä on näin rehevää.
On tosi tärkeää ymmärtää, että puutarhan kasvit eivät viihdy, jos vesi ei pääse pois ja maa on talvella märkä.

”Anne-Maj” kysyy, miksi alppiruusun alla ei kasva mikään, esimerkiksi taponlehti?

No, onpa aika epätoivoinen tilanne, enpä ole sellaistaa paikkaa vielä tavannutkaan. Kyllähän siellä tavallisesti viihtyvät monet kasvit, vaikkapa sinivuokot kovin usein. Ehkä alppiruusua on lannoitettu liikaa, niin maa on liian väkevää?

”Jaanan” tekisi mieli kruunutikankonttia, mutta miten se saadaan viihtymään?

Se on upea kasvi! Istuta kruunutikankontti puolivarjoisaan paikkaan. Paranna maata kompostilla ja sarvilastulla, sekoita niitä olemassa olevaan maahan. Lisäksi tarvitaan paljon kalkkia, se voi olla jopa kalkkikiveä.

Lopuksi ylipuutarhuri Arno Kasvi istutti tuliaiseksi tuomansa onnenpensaan. Kyseessä ei ollutkaan mikään tavallinen yksilö, vaan taimi kasvitieteellisen puutarhan kokoelmista.

Jotta talvimärkyydeltä vältyttäisiin, taimi sai tarkasti valitun paikan loivasta rinteestä. Ennen istuttamista ylipuutarhuri paransi maata karkealla soralla.

- Tiivistetään istutus sivulta jalalla painamalla, että juuristo tulee kiinteästi kosketukseen isänmaan mullan kanssa. Maa tuntuu olevan sen verran kosteaa, että annetaan vain pieni ryppy kastelukannusta päälle, ylipuutarhuri sanaili.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Kotipuutarhan hoito

ullav — Thu, 11 Jun 2009 19:50:00 +0300

Haastattelu kuvattiin Annelin omassa rintamamiestalon ympärillä avautuvassa 2500 neliön kotipuutarhassa Nastolassa.

Mitä vuosikymmenten kuluessa syntyneen upean puutarhan aikaansaminen on vaatinut?

- Uskallusta, oman linjan ja paljon työtä, Anneli paljastaa. Kasvit hän on kerännyt ostamalla ja vaihtamalla. Joskus on haettu mieleisiä taimia matkojenkin takaa.

Anneli toimii aktiivisesti monissa puurahayhdistyksissä ja auttaa uusia puutarhaharrastajia muun muassa internetin puutarha-aiheisilla keskustelupalstoilla.

”Aloitteleva rintamamiestalolainen” kysyi, miten Anneli saa omat salkoruusunsa kukoistamaan. Kysyjän omat kasvit tekevät nuput, mutta sitten näivettyvät.

Salkoruusu on kaksivuotinen kasvi ja melko helppo kasvattaa. Ideaan kuuluu, että ne taimettuvat ensimmäisenä kesänä ja kukkivat vasta seuraavana.

Itse kylvän salkoruusut aina vasta heinäkuussa, sillä liian aikaisin kylvetyt taimet saattavat innostua kukkimaan jo ensimmäisenä vuonna, mutta kukinta jää silloin heikoksi.

”Pionin ystävä” haluaisi kulla, miksi pionit eivät aina kuki, vaan tekevät vain lehtiä?

Pionelle tarvitaan valoisa paikka ja ravinteikas maaperä. Pionit viihtyvät hieman savisessakin maassa, kunhan se pidättää kosteutta.

Taimet istutetaan juuri ja juuri maan pinnan alapuolelle. Ei liian syvään eikä kyllä liian pintaankaan. Kannattaa lannoittaa riittävästi, myös syksyllä, jolloin kukka-aiheet kehittyvät.

”Pelakuu” kysyy, missä Anneli talvehdittaa pelargonit, jotka voivat hyvin vuodesta toiseen?

Talvetan pelakuut viileässä, valoisassa paikassa. Monilla vastaava tila löytyy autotallista, jos onnistuu valloittamaan sen autoilta.

Jos ei muuta ole kuin lämmin olohuoneen ikkunalauta, kannattaa kasvattaa tuoksupelargoneja, jotka talvehtivat huoneenlämmössä.

”Pettynyt” harmittelee, minne hävisi siperian karhunvatukka?

En usko, että sitkeähenkinen kasvi on noin vain hävinnyt. Luultavasti se ponnahtaa maan pintaan vähän kauempana alkuperäisestä istutuspaikasta. Vastaavasti voi käydä kärhöille ja valkoalpille.

”Ruttojuureen kyllästynyt” kaipaili ohjeita ruttojuuren hävittämiseen.

Torjunta-aineet ovat varmin tapa hävittää ruttojuuri, mutta myös sitkeällä ja riittävän syvältä kaivamalla saa aikaan tuloksia. Lapio vaan kauniiseen käteen, eikä mitäänm nirhaisuja, vaan kunnon kaivamista!

Alueen kattaminen mustalla muovilla on myös tehokas tapa hävittää ruttojuuri, mutta katteen pitää antaa olla paikoillaan jopa 2-4 vuotta.

Monen muun kysyjän lisäksi ”Eki” kysyy, miten pääsisi eroon omenapuussa kiipeilevistä muurahaisista?

Miksi muurahaisista pitäisi eroon päästä, täytyyhän niidenkin elää!

Muurahaiset kiipeilevät omenapuissa makean perässä kukinta-aikaan, mutta sitten ne rauhoittuvat. Joskus ne kaivavat onkaloita kasvien juuristoon, mutta kastelu häätää ne ainakin toiseen paikkaan.

”Arja” pyysi ohjeet kuunililjan ja päivänliljan jakamiseen. Anneli Salo näytti, miten homma hoituu.

Komeasta kuunliljatuppaasta päätettiin kaivaa osa kaverille, joka perustaa puutarhaa. Terävällä lapiolla leikattiin juurakosta muhkea palanen, joka paloiteltiin veitsellä pienempiin osiin. Jokaiseen taimeen jätettiin kuitenkin kunnolla juuria ja versoja.

Koska kuunliljan jakaminen tapahtui kesän alussa, mikä on hieman myöhäinen ajankohta, tainten lehdet leikattiin lyhyiksi haihtumisen vähentämiseksi. Sen jälkeen taimet olivat valmiit istutettavaksi puutarhaan tai ruukkuihin voimistumaan ja odottamaan istuttamisajankohtaa.

Melkein kaikkia perennoja voi jakaa vastaavasti, mutta paalujuuriset on syytä jättää rauhaan. Keväällä jaetaan syksyllä kukkivat lajit ja syksyllä kevätkukkijat.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Vinkit näyttävän kukka-asetelman tekemiseen

ullav — Mon, 08 Jun 2009 14:34:19 +0300

Floristihortonomi Jouni Seppänen on tehnyt kukkien kanssa töitä yli 30 vuoden ajan. Suomalainen kukkasidonta noudattaa Seppäsen mukaan hyvin selkeitä tyylisuuntauksia ja -virtauksia.

- Kun on retrohenkinen aika, ovat kukat myös retrohenkisiä. Suomalaiset ovat selkeitä ja käyttävät yksinkertaisia asetelmia. Olemme Alvar Aalto -floristiikkamaa, kiteyttää Seppänen.

- Runsas koristeellisuus ja dekoratiivisuus on suomalaisille vieraampaa, mutta kyllä sitäkin opitaan, uskoo kukkamestari.

Mestarisitojan ohjeet yksinkertaiseen kukka-asetelmaan

Jouni Seppänen käyttää asetelmaan oman puutarhan kukkia: tuoksuherneitä, lehdistä puhdistettuja juhannusruusuja sekä lumipalloheisiä. Asetelmaan sopivat mitkä tahansa saatavilla olevat kukat.

Näitä tarvitset:

kanaverkko tai muu rautalankaverkko
metalliastia (tai muu astia)
vettä
kukkia

1. Taittele kana- tai rautalankaverkosta kehikko, joka mahtuu valitsemasi astian sisään.

2. Asettele taiteltu verkko astian pohjalle. Kaada astiaan vettä.

3. Poista lehdet kukkavarsista. Näin saat asetelmasta tiiviimmän. Tässä siivotaan juhannusruusun oksia.

4. Asettele kukkia verkkoon yksitellen niin, että tarkkailet asetelman syntymistä eri suunnista. Näin lopputuloskin sietää ihastelua joka suunnalta.

5. Asetelmaa tehdessäsi mieti myös, kuinka haluat eri värien sijoittuvan asetelmaan.

6. Valmis asetelma on runsas. Pidä huolta, että kukilla on vettä riittävästi.

Lähde: Puutarhaunelmia 7.5.2009

Kylmäkäsittely lisää kukkien kestoa
Kata pöytään syötäviä kukkia

Ulla Vuorela, YLE Olotila

Vinkkejä pihan suunnitteluun ja hoitoon

ullav — Thu, 04 Jun 2009 19:50:00 +0300

Kuudennen Puutarhaunelmia -jakson katsojakysymyksiin taimien istutusasioista vastasi pihasuunnittelija ja Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen.

Haastattelu kuvattiin espoolaisessa Marketanpuistossa, joka on pihasuunittelun ja -rakentamisen näyttelypuisto. Sieltäkin saa vinkkejä, mutta Emmi kannusti pihanrakentajia kuitenkin teettämään pihasuunnitelman ammattilaisella.

- Pihanomistajan omat voimavarat eivät aina riitä kaikkeen siihen, mitä pihaa suunnitellessa täytyy ajatella. Ammattilainen tuo hankkeeseen ulkopuolista näkökulmaa, ja jos suunnitelma tehdään uudispihalle, se tietää usein myös rahansäästöä, kun pihalla muutenkin häärivät olevat koneet ja maamassat voidaan hyödyntää.

”Kärhöhullu” kysyi, voiko kärhöjä istuttaa kuusen juurelle?

Kuusen juuristoalue on aika haastava kasvupaikka kärhöille, mutta pienikukallisia kärhöjä, kuten alppi- ja kiinankärhöjä, voisi kokeilla. Kiipeilemiseen tarvitaan vaikkapa kanaverkkoa tueksi rungon ympärille. Helpoimmin kärhöjä saa hedelmäpuiden ja koristepensaiden oksille.

”Ansu” pyytää vinkkejä maakellarin katolle istutettavista kasveista?

Maakellarin katto on todennäköisesti aurinkoinen ja kuiva. Siinä parhaiten vihtyvät matalajuuriset kivikkokasvit ja maanpeittoperennat. Kokeile vaikkapa rönsyansikkaa, maksaruohoja, keijunkukkaa ja pikkuherukkaa.

”Hilkka” kysyy, kuinka tuijaa leikataan?

Tuijan leikkaamista ei tarvitse aristella samalla tavoin kuin havupuiden. Leposilmujen ansioista oksat versovat, vaikka tulisi leikattua ylivuotista kasvuakin.

Paras leikkausaika on helmi-huhtikuussa, mutta siistimistä voi tehdä myöhemminkin. Tuijaa kannattaa leikataan ensin sivuilta, latva katkaistaan vasta sitten, kun kasvi on sopivan korkuinen.

”Luonnonkivi” toivoo ohjeita luonnonkiviaidan tekoon, kun tontti on savimaata?

Savimaalla maa-aines täytyy vaihtaa karkeaan routimattomaan hiekkaan ja soraan ennen muurin rakentamista. Kantavaa kerrosta pitää tulla ainakin puoli metriä.

Luonnonkivet ladotaan päällekkäin siten, että isot tulevat alimmas ja pienet päälle. Lopputulos on kaunis!

"Tee-se-itse -suunnittelija" kysyy, miten suunnitella perennapenkki?

Kasveista tulee tietää, millaisessa paikassa ne viihtyvät, kuinka korkeita niistä tulee, milloin ne kukkivat jne. Sitten täytyy vielä päättää, haluaako väriharmoniaa vai väri-ilottelua.

Kannattaa ottaa kirjat käteen ja tutustua kasvien ominaisuuksiin. Oikein valitsemalla penkin saa kukkimaan keväästä syksyyn.

Nurmikosta on kysytty paljon. ”Sammalen” piha on niin sammaloitunut, että sammalta roikkuu puiden oksillakin. Mitä tehdä?

On luonnollista, että sammalet viihtyvät kosteassa, varjoisassa paikassa – olosuhteisiin ei voi aina vaikuttaa. Usein myös hapahkossa maassa, joten kalkitus auttaa joskus.

Sammal ei ole kuitenkaan aina haitaksi, vaan se on kaunis ja arvostettu pinta esimerkiksi japanilaisessa puutarhakulttuurissa.

Jos perustaa perennapenkin nurmikon päälle, miten paljon sanomalehteä tarvitaan?

Ihan muutaman sentin kerros sanomalehtipaperia riittää. Sanomalehti hajoaa huonosti mullan sisällä.

Lopuksi Emmi näytti katsojille, miten nurmikon ilmastus tehdään.

Ensin tehdään talikolla tiheästi reikiä nurmikkoon. Homma on aika rankkaa, joten käispelillä ilmastus onnistuu vain pieniin alueisiin.

Rei'itetyn nurmikon pinnalle levitetään sentin kerros soraa tai karkeaa hiekkaa. Se haravoidaan reikiin, jotta ne pysyvät auki. Samalla nurmikko tulee haravoiduksi, mikä tekee sille muutenkin hyvää.

Marketanpuisto

Vinkkejä kesäkukkien hoitoon parvekkeella ja lasiterassilla

ullav — Thu, 28 May 2009 15:17:32 +0300

Haastattelupaikkana oli Paulan lasiterassi, jossa uskalikon kukat oli istutettu jo viikkoja aiemmin. - Lasin suojiin voi istuttaa jo koko maassa, mutta kaikkein arimmat lajit kuten kurpitsat ja begoniat kannattaa pitää vielä sisällä, Eija sanoi.

”Hanna” kysyi, miten pitäisi toimia, kun kellarissa talvehtineissa runkoruusuissa on kymmensenttiset valkoiset idut?

Kyllä kasvi tietää, milloin kevät on tullut, vaikka se vietäisiin kellariinkin. Siksi talvetettavia kasveja kannattaa siellä tarkkailla ja tuoda ne valoon heti, kun kasvu alkaa.

Noin lyhyistä etioloituneista versoista ei varmaankaan ole pitemmän päälle ruusulle haittaa. Ne vihertyvät ja voimistuvat, kun kasvi totutellaan pikku hiljaa ulkoilmaan. Kasveja ei kellarista pidä tuoda suoraan aurinkoon, vaan aluksi varjoon.

Katsojat ovatkin kysyneet, miksi itse kasvatetut taimet usein nyykähtävät, kun ne viedään ulos?

Sisällä kasvusta tulee hentoa, joten taimille on aikamoinen järkytys joutua yhtäkkiä kirkkaaseen valoon ja kylmään tuuleen. Kannattaa totutella eli karaista taimia pikku hiljaa.

Lasiterassi tai lasitettu parveke on itse asiassa hyvä taimikasvatuspaikka. Valoa on paljon ja lämpötila alempi kuin sisällä, jolloin taimista tulee valmiiksi tukevia.

”Jaanan” huolena ovat kirvat ja muut tuholaiset, jotka tuppaavat lisääntymään etenkin lasitetuilla parvekkeilla ja terasseilla.

Seisovassa, tuulettomassa ja kuumassa ilmassa kirvoilla ja punkeilla on hyvät olot. Parasta ennakkotorjuntaa on tuuletus, mutta jos tuholaisia on paljon, täytyy torjua myös muuten.

Kasvit ruiskutetaan laimealla mäntynestevedellä (2%), jota on terästetty chilillä. Yksi kerta ei riitä, vaan kanta pidetään kurissa ruiskuttamalla kasvit useampaan kertaan muutamien päivien välein, kunnes pääsee tilanteen herraksi.

Mitä kasveja suosittelet ”Tuulinen parveke” nimimerkille, joka toivoo kasvien olevan monivuotisia, kestäviä, värikkäitä ja helppohoitoisia?

Kaikkea ei voi saada, mutta lähinnä sopivin kasviryhmä taitaisivat olla maksaruohot, joita löytyy paljon erilaisia. Ne ovat monivuotisia ja taatusti helppohoitoisia. Maksaruohot kestävät myös auringon paahdetta.

Entä ”Varjoisalle parvekkeelle”, jonka ongelmana on vähäinen valo?

Vähäisimpään valoon kesäkukista tyytyvät ahkeraliisat ja uudenguineanliisat, mutta jos paikka on hyvin pimeä, kannattaa miettiä kuita vaihtoehtoja kuin perinteiset kesäkukat. Voisiko ratkaisu olla värikäslehtiset kasvit, esimerkiksi yrtit?

”Helena” haluaisi kasvattaa kesäkukkia sisällä, koska ei ole parveketta eikä terassia. Onnistuuko?

Kaikki kesäkukat viihtyvät jonkun aikaa myös sisällä. Tosin, esimerkiksi orvokit alkavat venyä lämpimässä nopeasti.

Vanhat tutut pelakat kannattaa muistaa, vaihtoehtoina myös englanninpelakuut ja tuoksupelargonit, jolla on kauniit valkoiset kukat. Uusista kesäkukista harsotyräkki on viihtynyt sisäkukkana jopa läpi talven.

”Kristiina” haluaa monivuotisen köynnöksen parvekkeelle. Eija näytti, kuinka istutetaan kärhön taimi.

Ruukun tulee olla iso, että multatilaa on riittävästi ja kasvi talvehtii varmimmin. Jotta kasvi ei kärsisi talvimärkyydestä, ruukku salaojitetaan: ruukun pohjalle kaadetaan parinkymmenen sentin kerros kevytsoraa.

Soran päälle laitetaan kuitukangasta, jotta salaoja pysyy kunnossa, ja ruukku täytetään hiekkapitoisella mullalla. Kärhöllä on voimakas juuristo, ja se istutetaan melko syvään. Tiivistys ja kastelu ja istutus on valmis.

Parvekkeella kärhö kaipaa varjoa juurilleen ja valoa versoilleen. Sitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kärhöt saattavat talvehtia suojaamattakin, mutta varminta on kietoa ruukku talveksi pakkaspeitteeseen tai viedä kellariin tai muuhun viileään, mutta pakkasettomaan paikkaan

---
Ensi viikolla Puutarhaunelmia -ohjelman asiantuntijavieraana on Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen. Hän vastaa pihan suunnittelua ja hoitoa koskeviin kysymyksiin.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Puutarhaunelmien niksit taimien istuttamiseen

ullav — Thu, 21 May 2009 20:03:41 +0300

Haastattelupaikkana oli Marketanpuisto Espoossa. Sää oli tuulinen ja aurinkoinen. Lämpimän huhtikuun jälkeen on ollutkin melkoisen kuivaa, joten Jyri kehotti istuttajia kastelemaan riittävästi.

”Harrastaja” kysyi vinkkejä kapeakasvuisista kuusilajeista, jotka sopisivat aurinkoiselle ja kuivalle kasvupaikalle – mahtaako niitä ollakaan?

Kuusi on rehevän paikan kasvi, joten kovin kuivalle paikalle ne eivät sovi. Valoa saa olla, mutta aurinkoisella paikalla niille täytyy vähintäänkin olla paksu kasvualusta. Hyviä kapeakasvuisia lajeja ovat serbiankuusi sekä metsäkuusen muunnos surukuusi.

”Riikka” kysyy, voiko alppiruusun siirtää keväällä, vaikka siinä on jo kukkanuput?

Varhaiskevät on sopiva siirtoaika, jos kerran siirtää pitää. Silläkin riskillä, että kukinta siltä vuodelta menetettäisiin. Kasvi otetaan maasta isolla juuripaakulla, kastellaan kunnolla istutuksen jälkeen ja mahdollisesti varjostetaan tarpeen mukaan.

”Elina” osti Endless Summer hortensian ja kysyy nyt, kuinka sen saisi pysymään vaaleanpunaisena?

Kasvi pysyy vaaleanpunaisena, jos se istutetaan tavalliseen mutaan ja sitä lannoitetaan tavallisilla yleislannoitteilla. Sinisen värin siihen saa istuttamalla kalkitsemattomaan turpeeseen ja välttämällä kalkin käyttöä.

Mutta onko Endless Summer mielestäsi parempi istuttaa maahan vai ruukkuun ja talvettaa kellarissa?

Helpompaa on tietysti istuttaa se maahan ja antaa talvehtia siinä. Mutta jos on hyvä kellari, niin onhan se varmempaa. Kasvi kuitenkin kukkii myös saman vuoden versoilla, joten ei kyllä ole haittaa, vaikka jokunen verso talvella paleltuisikin.

”Saaristolainen” tuli ostaneeksi puksipuun ja huomasi sen tuoksuvan voimakkaasti (tuoksu muistuttaa lähinnä kissanpissaa). Miten kasvin talvettaisi, sisällä ei tekisi mieli?

Valoisa, viileä paikka olisi puksipuulle paras talvehtimistila. Olisiko kenties ilmava lasiterassi tai kuisti?
Puksipuu kuuluu ”ilmastonmuutoskasveihin”, jotka ovat alkaneet menestyä meillä II-vyöhykettä myöten (Etelä-Suomi) ulkonakin. Kannattaa kysyä myös kotimaisia kantoja, niitäkin on olemassa. Hyvä vaihtoehto puksipuulle on muuten kotimainen puolukka, joka kelpaa vastaavaan käyttöön Pietarhoviin, niin miksei meillekin!

Jyri Uimonen esitteli ”omana kysymyksenään” taimityypit ja niiden ominaisuudet. Saman kasvin, unkarinsyreenin, eri taimityypit olivat myös eri hintaisia.

Nykyisin suurin osa taimista hankitaan astiataimina, jotka ovat monen vuoden aikana ruukkuunsa juurtuneita taimia. Ne ovat hyvin haaroittuneita ja niitä voi istuttaa läpi kesän. Taimityyppi on kallein, mutta kasvuun lähtö varmaa.

Paljasjuuritaimet myydään turpeeseen pakattuna, niitä käyttävät ammattilaiset. Taimet ovat halvempia kuin astiataimet ja niitä mahtuu kuljetettaessa paljon pieneen tilaan. Koska juuristo on istutettaessa paljas, paljasjuuritaimia ei voi istuttaa kuin lepotilassa – keväällä tai syksyllä.

Kennossa myydään pieniä havukasveja aitataimiksi ja monesti isot havut myydään juuristo säkkikankaaseen pakattuna. Istutettaessa säkkikangasta ei poisteta, mutta solmut rungon tyveltä avataan istutuskuoppaan asettamisen jälkeen.

Lopuksi Jyri näytti, miten istutetaan astiataimi. Tässä ohjeet:

Kaiva reilun kokoinen kuoppa, paranna maata tarvittaessa. Tällä kertaa maa oli kauttaaltaan parannettua ja muhevaa.
Istuta astiataimi entiseen syvyyteensä, mutta paakun pinnan päälle pitää tulla pari senttiä multaa.
Tiivistä istutus jalalla paakun ympäriltä polkemalla. Älä kuitenkaan runtele taimen tyveä.
Kastele noin kannullinen pensaantainta kohti. Seuraa säitä, mutta tavallisesti kastelutarvetta on seuraavan kerran viikon päästä.
Astiataimia ei tavallisesti ole tarvetta leikata, koska ne ovat valmiiksi haarautuneita.

---
Ensi viikolla Puutarhaunelmia -ohjelman asiantuntijavieraana on hortonomi ja puutarhaneuvoja Eija Keski-Korpela. Hän veirailee Paulan lasiterassilla ja vastailee erityisesti lasiterassi- ja parvekeaiheisiin kysymyksiin.

Käy netissä osoitteessa yle.fi/olotila ja kysy! Samassa osoitteessa voit jakaa parhaat puutarhavinkkisi toisten harrastajien kanssa.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Vinkkejä hyötykasvien viljelyyn

ullav — Thu, 14 May 2009 20:45:47 +0300

”Terppa” kysyi tomaatin taimien koulimisaikaa ja miksei tomaatintaimista tule samannäköisiä (yhtä vahvoja) kuin puutarhamyymälässä myytävät?

Tomaatit kylvetään maaliskuussa ja ne koulitaan omiin ruukkuihinsa heti, kun ensimmäiset kasvulehdet ovat ilmestyneet. Ensin ruukut viedään varjoisaan paikkaan toipumaan noin viikoksi ja sen jälkeen valoisaan ja hieman viileämpään.

Taimista tulee herkästi kotona lämpimässä ja vähässä valossa honteloita, mutta onneksi asiaa voi vielä auttaa. Taimet istutetaan entistä syvempään siten, että venynyt varrentyvi tulee mullan alle. Tomaatti juurtuu myös varrestaan, joten taimista tulee tanakat.

”Kesää odottava mökkeilijä” kysyi, miten perustetaan kukkaniitty kesämökille, kun paikka on vanhaa ravinteikasta karjan laidunta – siis aika ravinteikasta?

Tulossa on kyllä aika iso homma! Maa on varmasti liian rehevää, joten sitä pitää köyhdyttää. Maan voi kesannoida tai vielä mieluummin siitä kuoritaan pintamaa pois ja sen sijaan lisätään hiekkaa.

Syksyllä kylvetään siemenet, kuten päivänkakkarat, harakankellot, peurankellot, siankärsämöt ja muut voimakkaat, kilpailukykyiset kasvit. Toisena kesänä on odotettavissa jo hieman kukkaloistoakin. Niitty niitetään keskikesän jälkeen ja korsien annetaan kuivahtaa viikon verran ja siementen varista ennen keräämistä.

”Nelli” haluaisi siirtää tontilleen metsämustikkaa, onnistuuko? Millainen maaperä sille pitäisi olla jne.?

Ei metsämustikkaa pidä puutarhaan siirtää. Kannattaa tutustua paikkakunnan parhaisiin marjametsiin ja kerätä mustikat sieltä. Sitä paitsi taimen kaivamiseen tarvittaisiin kaivinkone, eikä edes varpujen taittelu kuulu jokamiehenoikeuksiin. Pensasmustikka on erilainen ja eri makuinen kasvi, mutta sitä suosittelen ennemmin, jos mustikoita pitää omalta pihalta saada.

Miten saadaan köynnöspinaatti menestymään ja mitä kaikkea siitä voi valmistaa?

Köynnöspinaatti on hyvin vanha viljelyskasvi, jota käytettiin alkuun koristekasvina muurien päällä. Nykyisin monta metriä pitkäksi kasvavaa köynnöstä pidetään myös varhaisena vihannesmaan kasvina. Köynnöspinaattia käytetään pinaatin tapaan.

Anu Rannan ”oma kysymys” koski katteitten käyttöä.

Katteet kuuluvat olennaisena osana luonnonmukaiseen viljelyyn. Anu kaiveli oljilla katettua vihannesmaata ja näytti, miten upea mururakenne maalla on. Lierot olivat jo kevättöissä, puhumattakaan näkymättömistä mikrobeista maan sisässä.

Kate säilyttää maan kostettua ja vähentää rikkaruohojen kasvua. Katettua maata ei tarvitse kääntää, vain pintamullan haraaminen kylvökuntoon riittää.

Olkikatetta voi kysellä maanviljelijöiltä ja hevostalleilta. Myös nurmikkosilppua voi käyttää kesäaikaan. Paremman puutteessa voi leikata sirpillä rannoilta kaislaa ja silputa sitä katteeksi.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Vinkit kasvien kevätleikkauksiin ja talventuhojen korjaukseen

ullav — Thu, 07 May 2009 14:43:32 +0300

Puutarhaunelmien kevään 2009 toisen jakson katsojakysymyksiin vastasi ylipuutarhuri Marko Pesu Helsingin yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.

”Harrin” kymmenvuotiaan omenapuun kuorta on syöty noin 20 cm korkeudelta noin puolet puun ympäryksestä. Selviääkö puu ja mitä pitäisi tehdä?

Jos vain puolet rungon ympäryksestä on syöty, puu tai pensas todennäköisesti selviää ongelmitta. Mitään suoja-aineita ei tarvitse käyttää, puu hoitaa hommat ilman apuakin.

Jos puu olisi syöty ympäriinsä, tilanne olisi toinen, mutta silloinkin kannattaa olla maltillinen. On hyvä odottaa rauhassa pitkälle kesään, sillä jyrsityn puun pinnalle on saattanut jäädä solukkoa, joka kasvaa ja ravinteet alkavat kulkea siinä.

”Harrastaja” kysyy, mikä olisi sipulikukkalaji, joka ei kelpaa kaneille?

Valitettavasti kaikki kelpaa kaneille. Sipulikukista niiden herkkua ovat krookukset ja tulppaanit. Narsissit ne jättävät viimeiseksi, jos jotain muuta on tarjolla. Ainoa tehokas keino suojautua kanituhoja on ympäröidä istutukset verkoilla.

”Toivottavasti joskus viherpeukalo” haluaisi tietää, miten leikataan valamonruusu, pensashanhikki ja syyshortensia?

Kaikkia pensaita ei tosiaankaan voi leikata samalla tavoin.

Syyshortensia leikataan samaan tapaan kuin keltakotakuusama, jota ohjelmassa leikattiin malliksi. Leikkaamiseen Pesu itse käyttää aina sekatöörejä eli oksasaksia ja kapeateräistä puutarhasahaa. Pensaasta leikataan vain kuolleet oksat ja tarvittaessa harvennetaan oksistoa alhaalta saakka. Syyshortensiasta voi tietysti saksia pois myös vanhat kukinnot.

Valamonruusu on hankala harventaa ja voimakaskasvuinen. Se tekee kohtalaisesti juurivesoja, joten se myös uusiutuu hyvin alas leikkaamisen jälkeen.

Pensashanhikki sen sijaan ei juuri leikkaamalla parane. Jos pensaat ovat pahoin ränsistyneet, ne uusitaan kokonaan.

Kysyjä pohtii, mikä aiheuttaa punapahkan leviämisen pensaisiin ja pikkupuiden runkoihin? Miten sitä voi ehkäistä ja mitä haittaa siitä on?

Kyseessä on kyllä useimmiten punanäppy, joka elää kuolleissa kasvinosissa, joten sitä ei tarvitse mitenkään torjua. Kuolleet oksat leikataan pois.

Nimimerkki ”epätoivoinen” tiedustelee, miksi saman pihan humala-köynnöksistä toinen kasvaa hyvin ja rehevästi ja toinen rustettuu ja voi huonosti.

Tilanne on ärsyttävä, mutta näin saattaa käydä. Jos mitään varsinaista syytä ei löydy, eikä hyvä hoito riitä, joissain tapauksissa kannattaa vaihtaa kasvi uuteen.

Ylipuutarhuri Marko Pesun ”oma kysymys” koskee oikeaa kasvupaikkaa. Hän on törmännyt harhaluuloon, että kaikille kasveille pitäisi tarjota pihan lämpimin kasvupaikka.

Pesu vei kuvausryhmän kasvihuoneen kupeelle, jossa on läkähdyttävän kuuma. Sinne istutetut sinijukka ja opuntia viihtyvät mainosti, koska ne suosivat luonnostaan samantyyppisiä kasvupaikkoja.

Sen sijaan jouluruusu kitui kuumuudessa ja odottaakin siirtoa viileämpään. Kasvihuoneen pohjoispuolella, osittain varjossa, viihtyvät kuitenkin mainiosti havut. Näin on, kun oikea kasvi on istutettu oikealle kasvupaikalle.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Huonekasvien hoidosta kysyttyä

ullav — Thu, 30 Apr 2009 12:51:11 +0300

”Banaaninviljelijä” kaipaili kasvatusohjeita viime keväänä ruukussa ostetun banaanin hoitamiseksi. Kasvi on nyt reilut kymmenen senttiä korkea, mutta kasvattaa vähintään yhden lehden viikkovauhtia.

V: Kysytty kasvi voi olla etiopian- tai kanarianbanaani. Visa neuvoi kuitenkin pitämään kasvin lämpimässä ja valoisassa, mutta paahteelta suojatussa paikassa. Multa kannattaa kastella kunnolla jokaisella kastelukerralla, mutta se saa kuivahtaa kastelujen välillä. Sumuttaminen on kasvin viihtymiselle eduksi, mutta sumuttamisen jälkeen on varottava, etteivät vesipisarat aiheuta lehtiin polttovioituksia. Banaanit voivat olla talvella viileässä, mieluiten vähintään 10 asteen lämpötilassa.

”Koiraperheen” huolena oli, mitkä huonekasvit ovat myrkyllisiä ja vaarallisia lemmikeille?

V: Lajeja on hankala luokitella myrkyllisiin ja myrkyttömiin, koska kaikista huonekasvilajeista ei ole kokemuksia eikä tutkimustuloksia. Varovainen kannattaa lemmikin omistajan kuitenkin olla, sillä karvakuono ei voi tietää, mitä saa syödä ja mitä ei. Myrkyllisiksi tiedettyjä lajeja, kuten tyräkkejä, kaktuksia ja vehkoja, kannattaa siksi välttää. Lisätietoja kasvien myrkyllisyydestä osoitteessa www.hus.fi.

”Krista” halusi tietää, kuinka syntyy paras itse tehty kasvualusta ruukuissa kasvatettaville orkideoille. Kannattaako kasvualustan itse valmistaminen ylipäätään, vai ovatko kaupan valmistuotteet itse tehtyjä ”multia” parempia?

V: Orkideamultana myyty kasvualusta sisältää myös melko hienojakoista ainesta, mutta Visa näytti, miten voi itse valmistaa hyvän kasvualustan kämmeköiden ruukkukasvatukseen. Pilkotaan männynkaarnaa, lehtipuuhiiltä ja rahkasammalta oksakasilla ja sekoitetaan ainekset. Kasvualustaa voi säätää vettä enemmän pidättäväksi lisäämällä rahkasammalen määrää. Omille kasveilleen Visa tunnusti kuitenkin käyttävänsä yksinkertaisempaa ”laiskan miehen kämmekkämultaa”, joka koostuu vain kaarnasta ja perliitistä – sekoitus on toiminut hyvin!

”Tuttava” kysyi, pitääkö muoviruukussa ostettu kaupan orkidea istuttaa lasiruukkuun vai onko se parempi jättää myyntiruukkuunsa?

Kasville ei ole väliä, kasvaako se lasi- vai muoviruukussa, Visa vakuutti. Ainoastaan huokoisia lasittamattomia saviruukkuja hän ei itse käytä, koska kasvin juuret voivat kasvaa niihin kiinni. Jos kasvi kuitenkin halutaan istuttaa uudelleen, se kastellaan ensin perusteellisesti ja sitten vanha kasvualusta rapistellaan varovasti pois juuristosta. Karkeat ainekset saadaan syvemmälle juuristoon kopauttelemalla välillä sormin ruukun kylkeen. Lopuksi lehdet huuhdellaan ja kasvualusta kastellaan.

”Orkideaharrastaja” pohti, onko perhoskämmeköille hyväksi sumutella? Hän oli kuullut, että siitä voisi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

V: Visan neuvoi sumuttamaan kasveja silloin tällöin, sillä se pesee samalla kasvin lehdistä pölyistä. Tärkeää on kuitenkin tehdä sumuttaminen oikein: vettä pirskotellaan lehdistöön, mutta heti sen jälkeen lehtihankoihin valunut vesi imeytetään talouspaperin kulmaan.

”Satunnainen harrastaja” halusi tietää, miksi jotkut perhoskämmekät kukkivat uudelleen helposti ja toiset eivät sitten millään.

V: Perhoskämmeköitäkin on valtava määrä erilaisia risteymiä, joiden kukinta-alttius vaihtelee. Kukintaa kuitenkin edistää, jos kasvin yölämpötilaa saadaan laskettua noin viidellä asteella.

Usein kysyttyä on myös, miksi eri huonekasvikirjat saattavat antaa samoille kasveille erilaiset - jopa ristiriitaiset - hoito-ohjeet?

V: Syy monenkirjaviin kasvatusohjeisiin löytyy siitä, että jokaisessa kodissa on omanlaiset kasvuolosuhteet. Jopa se, nukkuuko öisin ikkuna auki vai kiinni, vaikuttaa kasviin. Jokainen kasveistaan kirjoittava tekee tulkinnat kasvien menestymisen edellytyksistä omista kokemuksistaan.

Viikolla 19 Puutarhaunelmia-ohjelman asiantuntijavieraana on ylipuutarhuri Marko Pesu Helsingin yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta.

Teksti Paula Ritanen-Närhi, Puutarhaunelmia 30.4.2009 Huonekasvit

Kasvata pieni vihannestarha kukkaruukussa

ullav — Wed, 29 Apr 2009 10:17:39 +0300

Ohjeet pieneen ruukkuvihannestarhaan:

Valitse laakea astia, jossa on pohjareikä. Syvyyttä tulee olla vähintään 25 senttiä. Käytä parvekkeella ruukun alla lautasta, ettei kasteluvesi valu naapuriin.
Tee ruukun pohjalle salaoja sukkahousujen sisään pakatusta kevytsorasta. Salaojat voit käyttää uudelleen monena vuonna.
Täytä ruukku uudella, puhtaalla mullalla. Käytä vanhat mullat kukkapenkkien katteina. Kostuta multa ennakkoon, jos se tuntuu kädessä kuivalta.
Istuta ruukkuun tomaatintaimi ja kesäkurpitsa, jotka tekevät satoa muutamassa viikossa. Istuta ruukun somisteeksi myös pensaskrassi, jonka kukat ovat syötävät.
Kastele ja pidä istutus kosteana. Jos ruukku on puolivarjossa, riittää kastelu kerran päivässä. Auringossa kastelua tarvitaan jopa kahdesti päivässä.

Teksti Paula Ritanen-Närhi

Puutarhaunelmissa kesäkaudella 2009

ullav — Wed, 29 Apr 2009 10:06:54 +0300

Jakso 1 - 30.4.2009
Jakso 2 - 7.5.2009
Jakso 3 - 14.5.2009
Jakso 4 - 21.5.2009
Jakso 5 - 28.5.2009
Jakso 6 - 4.6.2009
Jakso 7 - 11.6.2009
Jakso 8 - 18.6.2009
Jakso 9 - 25.6.2009
Jakso 10 - 2.7.2009
Jakso 11 - 9.7.2009
Jakso 12 - 16.7.2009
Jakso 13 - 23.7.2009
Jakso 14 - 30.7.2009
Jakso 15 - 6.8.2009
Jakso 16 - 13.8.2009
Jakso 17 - 20.8.2009

Jakso 1, 30.4.2009

Kasvinharrastaja: Lihansyöjäkasvit - Tommi Järvinen
Tommi Järvisen harrastus alkoi, kun äiti osti hänelle synttärilahjaksi pienen ja kuivuneen lihansyöjäkasvin. Nyt miehen kotona Kangasalla on kaksi suurta vitriiniä täynnä kukoistavia kannukasveja, kärpäsloukkuja ja kihokkeja, ja hänen itse keräämänsä lihansyöjäkasvien tietopankki kasvaa netissä.

Lue lisää Lihikset ry - Viherpeukalon opas lihansyöjäkasveihin

Puutarhavierailu: Kevät Ahvenanmaalla - Titte Törnroth-Sarkkinen
Titte Törnroth-Sarkkisen ja Seppo Sarkkisen laajaan maisemapuutarhaan Ahvenanmaalle kevät saapuu aikaisin. Toimittaja-valokuvaaja-pariskunnan vuosien työnä syntynyt puutarha on tekijöilleen rakas ja vierailijalle kiehtova elämys. Puutarhasta löytyy mm. monilajinen tervetuloa kotiin -penkki, hurmaava kierrätyskasvihuone, kasvierikoisuuksia ja tekeillä barokkipuutarhan alku. Titellä on monta hyvää vinkkiä ison puutarhan hoitoon.

Viikon asiantuntijavieras
Kevään ensimmäisen Puutarhaunelmien jakson asiantuntija on Visa Lipponen. Tämä kasvitieteilijä ja kasviharrastaja tietää huonekasvien kasvatuksen niksit. Hänellä itsellään on yli 300 huonekasvia, ja harrastus on kestänyt jo 30 vuotta.

Visa vastasi huonekasveihin ja orkideoihin liittyviin kysymyksiin

Jakso 2, 7.5.2009

Kasvinharrastaja: Kukkataiteilija - Jouni Seppänen
Floristihortonomi Jouni Seppänen tunnetaan upeasta urastaan suomalaisen kukkasidonnan kehittäjänä, floristiikan opettajana ja näyttävien muotikuvausten kukkamestarina. Puutarhaunelmia vierailee Jounin kukkakaupassa ja kotipuutarhassa Kirkkonummella. Keskustellaan kukista ja rakennetaan komea mutta helposti toteutettava kukka-asetelma juhannuksen juhlapöytään.

Puutarhavierailu: Vanhan talon pihapiiri - Linda Peltola
Nuori ja rohkea taiteilija Linda Peltola osti killinkoskelaisen vanhan puutalon jo 18-vuotiaana. Nyt kuusi vuotta myöhemmin taloa ympäröi upea piha, josta löytyy paljon luovia ratkaisuja. Syntymäpäivälahjaksi saatu iso kasa kiviä muotoutui komeaksi kiviaidaksi ja tukikeppeinä käytetyistä pajuista vesoi puita. Puutarhurina Linda kunnioittaa pihan ja luonnon ominaisuuksia sellaisenaan.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin, on Helsingin kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Marko Pesu. Kysy pensaiden kevätleikkauksista, talventuhojen korjaamisesta ja muista kevätpuutarhan töistä.

Marko Pesu vastasi kysymyksiin puutarhan keväthoidosta

Jakso 3, 14.5.2009

Kasvinharrastaja: Talvenarat kasvit - Juha Karhu
Ylistarolaisen Juha Karhun harrastuksena ovat talvenarat ja erikoiset kasvit – mitä haastavampi kasvi, sen parempi. Alun perin pellon päälle rakennetusta puutarhasta on 17 vuoden aikana muotoutunut vihreä keidas, jossa on komeita kivipolkuja ja joen läheisyydestä syntyvä omanlaisensa pienilmasto. Pensaspioni, palmut ja banaani ovat puutarhan ylpeyksiä.

Puutarhavierailu: Käsityöläisen puutarha - Tarja Sormunen
Tarja Sormusen puutarha Tuusulassa on käsityöläisen taidonnäyte. Puiden ja pensaiden lomasta löytyy mm. kuusirangoista tehty aita, omaperäinen pergola ja vanhojen tikapuiden päälle rakennettu lumihiutaleputous. Tarja on kerännyt vanhan talon ympärille rakennettuun puutarhaansa vaikutteita niin kainuulaisilta sukujuuriltaan kuin perheen asuinvuosilta Tanskasta. Tarja näyttää, miten tehdään kaunis ruukunsuojus puutarhan jäteoksista.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin, on toiminnanjohtaja Anu Ranta Hyötykasviyhdistyksestä. Vaikka erityisesti hyötykasvit ovat Anun sydäntä lähellä, monilla niistä on myös koristekäyttöä.

Anu Ranta vastasi kysymyksiin lajikevalinnoista ja hyötykasvien viljelystä

Jakso 4, 21.5.2009

Kasvinharrastaja: Kasvivärjäri - Leena Riihelä
Kasvivärjäri Leena Riihelä värjää kotipuutarhassaan lankoja kasveista, sienistä ja muista luonnon antimista peräisin olevilla aineksilla. Oma puutarha on rehevä, kulttuurimaiseman keskellä sijaitseva puolivilli puutarha, josta saa kätevästi niin viljeltyjä kuin luonnonvaraisiakin värjäyskasveja. Puutarhaunelmia seuraa, kuinka lampaanvillat saavat loistavat ja kestävät värit.

Puutarhavierailu: Kotiäidin puutarha - Mervi Karinranta
Mervi Karinrannan kotipuutarhaa on tehty lasten ehdoilla. Kiellettyjä paikkoja ei pihalla ole, eikä puutarhanhoito ole muutenkaan niin vakavaa. Lasten kanssa löydetyt kasvit löytävät paikkansa takapihan Hylkylästä. Tamperelaispiha on pienilmastoltaan suotuisa ja lehdon ympäröimä, eli kaikki kasvaa kohisten. Juha siirtää Mervin kanssa karviaispensaan.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin, on MMM Jyri Uimonen Taimistoviljelijät ry:stä. Istutusaika on parhaimmillaan ja viikon vihervieras neuvoo taimien istuttajaa haasteellisissakin pulmissa.

Jyri Uimonen vastasi kysymyksiin pensaiden ja perennojen hoidosta

Jakso 5, 28.5.2009

Kasvinharrastaja: Kasvinkeräilijä - Inger Kullberg
Kotipuutarhuri Inger Kullberg on todellinen ruusuharrastaja: kirkkonummelaisella pihalla kasvaa monen muun kasvin ohessa yli 300 eri ruusulajia. Onneksi ison puutarhan hoidolle on omistautunut myös Ingerin mies, Bo-Erik. Ruusuharrastajat tuntevat ruusun tuoksujen eri vivahteet ja monet tarinat ruusujen kulttuurihistoriasta.

Puutarhavierailu: Perinnemaisema - Ulla ja Juhani Toroska
Viljelijäpariskunta Ulla ja Juhani Toroskan tilalla riittää töitä kotieläimillekin. Monet perinnekasvit kukoistavat lampaiden, lehmien ja vuohien ahkerasta nakertamisesta huolimatta – ja ennen kaikkea eläinten ansiosta! Ulla esittelee pihapiiriä ja sen perinnekukkia, Juhani rakentaa Paulan kanssa riukuaitaa.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin, on tällä viikolla hortonomi Eija Keski-Korpela. Kukoistava parveke tai lasiterassi on monien unelmien puutarha. Kysy Eijalta vinkit kesäkukkien valintaan ja hoitoon - myös monivuotisten kasvien kasvattamiseen ruukuissa.

Eija Keski-Korpela vastasi kysymyksiin kesäkukkien valinnasta ja hoidosta

Jakso 6, 4.6.2009

Kasvinharrastaja: Kotipihan pionit - Matti Uusi-Honko
Pionivaarina tunnettu taivassalolainen pioninkasvattaja Matti Uusi-Honko on ollut tavalla tai toisella tekemisissä pionien kanssa viimeiset 65 vuotta. Lajituntemus on kasvanut melkoiseksi, ja luvassa on valtavasti tietoa pionien hoidosta, lisäämisestä ja historiasta. ”Pioni valitsee ihmisen, ei ihminen pionia”, tietää pionivaari.

Puutarhavierailu: Pellosta puutarhaksi - Birgitta ja Seppo Venäläinen
Kun Seppo ja Birgitta muuttivat nykyiseen taloonsa Ruskoon 90-luvulla, piha oli pelkkää savista peltoa. Perinteisellä sammalleimulla ja norjanangervolla aloitettiin, ja vuosien kova puurtaminen on tuottanut kukoistavan puutarhan. Koristekasvien lisäksi Venäläiset kasvattavat marjoja ja vihanneksia, pihalla kasvavat mm. komeat tyrnipuut.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin, on Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen. Kysy pihansuunnittelemisesta, tilanjaosta ja rakentamisesta.

Emmi Silvennoinen vastasi kysymyksiin pihasuunnittelusta

Jakso 7, 11.6.2009

Kasvinharrastaja: Arboretum kotimetsässä - Erkki Frick
Kun entinen pankinjohtaja Erkki Frick jäi eläkkeelle, hän päätti omistaa aikansa arboretumille. Suunnittelu lähti liikkeelle asiantuntijan kanssa, ja kasvihuone alkoi täyttyä itse siemenistä kasvatetuista puuntaimista. Nyt puutarhasta löytyy mm. maailman vanhin puulaji neidonhiuspuu ja 170 muuta sorttia - vaikka rakkaimpia taitavat olla muistopuut. Puutarhaunelmia saa arboretumiin oman nimikkopuunsa.

Puutarhavierailu: Siirtolapuutarhuri ja palstaviljelijä - Ritva Kattelus
Siirtolapuutarhan ideaan kuuluu kasvattaa hyötykasveja keskellä kaupunkia, eikä helsinkiläisen Ritva Katteluksen puutarha tee tästä poikkeusta: kurkut, perunat, porkkanat ja valkosipulit kasvavat komeasti sekä mökkipihalla että palstalla. Kaupunkipuutarhan hoidossa on omat vitsauksensa lehtokotiloista citykaneihin. Väkilannoitteita ei puutarhassa käytetä, sen sijaan kuulemme salaisen reseptin tehokkaaseen luonnonmukaiseen lannoitteeseen.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin, on kotipuutarhuri Anneli Salo. Hän hoitaa upeaa rintamamiestalon pihamaata Nastolassa. Pääsemme samalla katsomaan, kuinka Annelin puutarhassa kukkivat perennat ja pelakuut. Kysy kokeneelta kasvinharrastajalta vinkkejä, kuinka puutarha saadaan kukoistamaan vähällä vaivalla ja pienellä budjetilla.

Anneli Salon vastaukset katsojien kysymyksiin

Jakso 8, 18.6.2009

Kasvinharrastaja: Pohjoiset kasvit - Matti Kulju
Taimistoviljelijä Matti Kulju on puutarhaharrastajien ja ammattilaisten arvostama pohjoisten kasvien asiantuntija. Erityistä mainetta hänellä on kotimaisten pensasruusujen kasvattajana ja lajien tuntijana. Matti on paneutunut kasvien talvenkestävyyteen ja kehitellyt mm. ruusun tuoksun kuvailua. Paulan kanssa otetaan ruusuista kesäpistokkaita.

Puutarhavierailu: Maalaistalon piha - Ritva Nurminen
Taksiyrittäjä Ritva Nurmisen maalaistalon pihapiiriin rakentuva puutarha Vesannolla on kasvanut pikkuhiljaa, nyt kasveja alkaa olla jo tuhatkunta erilaista. Taimikauppaan ei tosin rahaa kulu, kun Ritva jakaa itse omat taimensa ja kerää siemenet tarkasti talteen. Myös matkoilta on tuliaisina aina kasveja, parhaassa tapauksessa jopa puita.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin on Turun kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Arno Kasvi. Tunnetulta ja rakastetulta tv- ja radiopuutarhurilta voit kysyä mistä tahansa kasvista ja sen hoitamisesta.

Arno Kasvin vastaukset katsojakysymyksiin

Jakso 9, 25.6.2009

REMIX KESÄLTÄ 2008
Matkoilta ideoita! Mikkeliläisen Hämäläisten puutarhan täyttävät taidokkaat mosaiikkityöt.
Kasvien kiehtova menneisyys lumosi espoolaisen Aimo Nummen.
Kirjailija Sari Savikko hoitelee puutarhaansa Somerolla - isoäidin ohjein.

Jakso 10, 2.7.2009

REMIX KESÄLTÄ 2008
Puutarhaa voi harrastaa monella tapaa – Päivi Maanavilja maalaa mökkipuutarhansa kukkia.
Vihervierailulla kurkistamme Asta ja Kajo Haapalaisen Salaiseen puutarhaan.
Kaktusharrastaja Börje Björkvist rakastaa piikkipallojaan, monet niistä kukkivat.

Jakso 11, 9.7.2009

REMIX KESÄLTÄ 2008
Mikkeliläisen Bertalan Galambosin sydämen valloittivat yrtit.
Anitta Valtosen puutarha Lohjalla on luonnon ehdoilla perustettu ja hoidettu.
Keramiikkataiteilija Liisa Neuvo suosii maatiaislajikkeita, kauneudesta tinkimättä.

Jakso 12, 16.7.2009

REMIX KESÄLTÄ 2008
Tänään tapaamme todellisen kukkaekspertin: Kirsti Oksaselle kesäkukat ovat työ ja harrastus.
Marko Suomen ja Jukka Lehtisen upea keittiötarha tarjoaa myös silmäniloa.
Ikioma Noita-puisto on taitelija Tuula Jarvalle rakas harrastus.

Jakso 13, 23.7.2009

REMIX KESÄLTÄ 2008
Ritva Toivosen karkkilalaispiha on ihania yksityiskohtia täynnä.
Luonto on lähellä myös kaupungissa: Henry Väre löytää sen asfalttiviidakostakin.
Aune Martikaisen elämäntyönä on kukkapiha Nunnanlahdella.

Jakso 14, 30.7.2009

Kasvinharrastaja: Perhoskasveja puutarhaan - Riku Cajander
Biologi Riku Cajander valitsee pihalleen ennen kaikkea kasveja, joissa hyönteiset ja perhoset viihtyvät. Aukea nurmikkopiha olisi eliöympäristönä köyhä, mutta Rikun monimuotoinen puutarha, jossa kasvavat väriminttu, mäkimeirami ja yrttikasvit yleensäkin, saa perhoset suorastaan huumaantumaan. Riku ja Juha käyvät lähiniityllä etsimässä hyviä perhoskasveja.

Puutarhavierailu: Terassipuutarha: Leena Huovinen
Helsinkiläisen Leena Huovisen puutarha kukkii kerrostalon neljännessä kerroksessa. Lastenrattaat ja skeittilaudat ovat olleet koetuksella, kun uutta multaa on tuotu ja vanhaa viety pois. Terassitalon parvekkeelta löytyy 40 neliön puutarha, jossa kasvaa puita ja pensaita, mustikkaa, yrttejä ja keijunmekkoja. Nurmikkoakin kasvaa jalkaparin verran.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin on puutarhuri ja viherrakentaja Henrik Bos Viheraluerakentajat ry:stä. Vieraan aiheena ovat pihan rakenteet. Kysy kiveysten, muurien, pihateiden ja vesialtaiden perustamisesta tai vaikkapa kasvualustojen paksuudesta.

Henrik Bosin vastaukset katsojakysymyksiin

Jakso 15, 6.8.2009

Kasvinharrastaja: Nuorukaisen puisto - Janne Ikola
Kuivantolainen 17-vuotias Janne Ikola aloitti puutarhanhoidon jo varhaisteininä. Tietoa kertyy nyt omassa puutarhassa ja kasvihuoneessa joka päivä lisää, ja puutarhan lajimäärä kasvaa tasaisesti. Pallokuuset, käärmekuuset ja pisantuuheakuusi kertovat innostuksesta erikoislajikkeisiin. Taitava tarhuri Janne näyttää, kuinka puita vartetaan.

Puutarhavierailu: Kesäkukkapuutarha - Senja Pitkänen
Sorakuoppaan rakennettu puutarha kukoistaa täynnä kesäkukkia. Suunnittelematta paras, miettii Senja Pitkänen ja kylvää siemeniä kokeilumielellä. Suuren pihan hoitoon saa kulumaan koko kesän ja kaikki päivät, mutta kasvattaja on tyytyväinen, kun jää edes hetki aikaa istua komean ruusupenkin vieressä.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin on luomuasiantuntija MMM Mikko Rahtola. Onko sinulla ongelmia kasvimaalla tai koristetarhassa? Kysy vieraalta luonnonmukaisesta puutarhan hoidosta, tuholaisten karkottamisesta ja lannoituksesta.

Mikko Rahtolan vastaukset katsojakysymyksiin

Jakso 16, 13.8.2009

Kasvinharrastaja: Jalopuumetsä - Robert Rainio
Robert Rainion innostus jalopuihin syttyi jo lapsuuden kesinä Turun Ruissalossa. Nyt omassa jalopuumetsässä löytyy jo pelkästään tammilajeja kymmenkunta erilaista. Robert tuntee niksit mm. taimien suojaamiselle, puskentatuhojen torjumiselle ja jalopuiden lisäämiselle. Parasta kaikesta on kuitenkin samoilla omassa rehevässä metsässä.

Puutarhavierailu: Puuhailijan puutarha - Krista Jännäri
Kun Krista Jännäri muutti perheensä kanssa Nurmijärven Nukariin, oli pihapiiri täynnä vatukkoa ja risukkoa. Aluksi päämääränä oli muuttaa koko tontti nurmikoksi, mutta mitä enemmän kasvitietämys kasvoi, sitä enemmän pihalle alkoi ilmestyä myös muita kasveja. Puuhailijan puutarhaa koristavat mm. katsura, sumakki, persikka ja kärsäkaula. Ihka uusi pihalampi on vailla vertaa.

Viikon asiantuntijavieras
Viikon asiantuntija, joka vastaa katsojien lähettämiin kysymyksiin on puutarhaopettaja ja Marttojen puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen. Loppukesän puutarhassa valmistaudutaan jo syksyyn. Kysy Kirsiltä loppukesän puutarhatöistä koriste- tai hyötytarhassa.

Kirsi Tuomisen vastaukset katsojakysymyksiin

Jakso 17, 20.8.2009

Kasvinharrastaja: Erikoismarjat ja hedelmät - Meeri Saario
Tunnetun hedelmä- ja marjakasvien asiantuntijan Meeri Saarion puutarhasta Lohjan Kirkniemestä löytyy valtava lajikemäärä omenoita, luumuja, viinirypäleitä, puolukoita ja mustikoita. Tämä puutarhuri tuntee niksit ja viljelytekniikat kotoisillekin lajeille.

Puutarhavierailu: Perennapuutarha - Kyllikki Heikkinen
Kyllikki Heikkisen maankuulu perennapuutarha sijaitsee Kainuussa Puolangalla, kuutosvyöhykkeellä. Lyhyt kasvukausi tuo puutarhan tosiharrastajalle haasteita, mutta kokeneelle kasvinkasvattajalle lajeja on silti kertynyt lähemmäs 1500. Siemenkirjeet kulkevat tuttujen ja tuntemattomampien kanssa tiuhaan ja Paulalle pakataan kalliokatkero viemisiksi.

Viikon asiantuntijavieras
Kesän viimeisen jakson asiantuntijavieras on dendrologi Heikki Kiuru, joka tuntee kaikki Suomessa viihtyvät puulajit, eksoottisetkin. Kysy alan huippuosaajalta puuvartisten kasvien valinnasta, viihtymisestä ja talvehtimisesta.

Heikki Kiurun vastaukset katsojakysymyksiin

Puutarhaunelmien etusivulle

Yrttitarha syntyy parvekkeelle

ullav — Wed, 15 Apr 2009 09:16:00 +0300

Yrttimaa parvekelaatikkoon

Valitse yrttimaaksi altakasteleva parvekelaatikko, niin pääset helpoimmalla. Altakastelulaatikon voit jättää muutamaksi päiväksi hoitamatta.
Täytä laatikko uudella, puhtaalla kukkamullalla. Kostuta, mikäli multa on kuivaa.
Istuta laatikkoon yrttejä ja kylvä rivi salaattia ja muutamia siemeniä mangoldia. Baby-leaf-salaattiseos on kaunis ja herkullinen.
Täytä vesisäiliö ohjeen mukaan, mutta suihkuta taimia säännöllisesti kunnes kylvös on itänyt ja taimet juurtuneet.
Korjaa yrteistä satoa jokseenkin heti, mangoldista 6 viikon ja salaatista 3-5 viikon kuluttua.

Yrtit viihtyvät hyvin parvekkeen lämmössä. Altakasteluruukku on kätevä, mutta myös tavalliset ruukut käyvät. Mitä isompi ruukku on, sitä helpompi viljelmää on hoitaa - isossa ruukussa yrtit eivät pääse kuivahtamaan salaa.

Kuivahkosta kasvualustasta pitäviä, parvekkeelle sopivia yrttejä ovat esimerkiksi mäkimeirami, iisoppi, ruohosipuli ja timjami.

Syötäviä kukintoja on esimerkiksi ruohosipulilla, keto-orvokilla ja sitruunasamettikukalla. Keto-orvokin kukat sopivat niin täytekakkujen koristeeksi kuin salaatteihinkin – ruohosipulin kukka koristaa kauniisti voileipäkakun.

Parvekkeella voi kasvattaa myös teeyrttejä. Esimerkiksi koreaniiso ja tuoksuampiaisyrtti sopivat hyvin kuivattaviksi teeyrteiksi.

Yrtit voi kasvattaa itse siemenistä, mutta yhtä lailla taimistolta tai kaupasta hankitut taimet voi istuttaa uuteen multaan. Huolehdi keväällä, että totutat yrtit pikkuhiljaa viileään ilmaan.

[yle-player]

Yrttiasiantuntija Anneli Miekk-Oja
Toimittaja Paula Ritanen-Närhi

Lisää yrteistä Olotilassa
Kotikokkien lämmin yrtti-parsasalaatti

Puutarhavinkkejä kotipuutarhureilta

ullav — Mon, 09 Mar 2009 10:20:25 +0200

Lisää oma puutarhavinkkisi kommenttiosaan sivun alareunassa.

Lue katsojien lähettämiä vinkkejä:

Omenapuiden suojaaminen
Muurahaiset
Etanat ja kotilot
Rikkaruohot
Muita vinkkejä

OMENAPUIDEN SUOJAAMINEN

Heijastimet karkottavat jänikset
Omenapuiden oksiin roikkumaan laitetut heijastimet estävät jäniksien tuhotyöt. Kokemuksistaan kertoi Maria.

Jänikset kuriin hiuksilla
Olen useamman talven ajan saanut pupujussikat pysymään puutarhasta kauempana, kun haen läheiseltä kampaajalta hiuksia (ei maksa mitään) ja tungen ne vanhoihin sukkahousuihin. Tuon virityksen sitten laitan pensaaseen. Ilmeisesti puppelit eivät pidä ihmisen hajusta ja pysyvät poissa nakertavine hampaineen, toteaa vinkin lähettänyt Annukka Uusi-Eskola.

Omenapuun rungon suojaaminen
Olen kokenut ja hyväksi havainnut, että kun laittaa omenapuun rungon ympärille tuomen oksia niin ei jänikset eikä myyrät tule tekemään tuhoja. Jos on hanget korkeat ja nietokset niin tietenkin jänikset pääsevät syömään alaoksia, mutta runko ei kelpaa siltä osin, kun on tuomen oksia ympärillä. Kokemuksistaan kertoi Kari Kykkänen.

MUURAHAISET

Kanelikarkoite muurahaisille
Seijalla on kokemusta myös muurahaisten karkottamisesta: jos muurahaiset tai keltiäiset yrittävät rakentaa pesiään pihalaattojen väliin tai kukkapenkkiin, ne saa helposti häädettyä ripottelemalla kanelia niiden valtaamalle alueelle.

Muurahaisten hävitys metallilla
Rautakanki tai muu metalliputki muurahaispesässä tuhoaa koko muurahaisyhdyskunnan talven aikana, on todennut netissä vinkin antanut katsoja.

ETANAT ja KOTILOT

Etanoille etikkaa
Kerään lehtokotilot suoraan etikkaveteen 1/3 vettä ja 2/3 etikkaa. Sinne ne heti kuolevat. Tämä on helpompaa kuin kiehuvien vesien kanssa lotraaminen. Vinkin lähetti Ulla Mieskolainen.

Kotiloiden häätöön kehitteillä uusi menetelmä
Olli Pulkkanen Lahdesta kertoo, että lehtokotiloiden torjuntaan ollaan kehittelemässä uutta menetelmää, jossa käytetään hyväksi koivutislettä.

Tehokas lehtokotiloiden torjuntavinkki
Ei kelvannnut lehtokotiloille ykkösolut eikä kolmosta jaksettu korikaupalla kantaa! Mutta englantilainen puutarhavinkki tepsi: hienorakeisen suolan ripottelu lehtokotiloiden niskaan auttoi ison tontin hoitajaa pääsemään ainakin tasapainoon lehtokotilokannan kanssa. Suolan kylvämisessä luontoon ja puutarhaan täytyy kuitenkin olla varovainen, tyytyväinen Aliina muistuttaa.

Kotiloita torjumaan oluella
Pane olutpurkki noin 5 mm alle nurmikon tason, silloin kotilot menevät maistelemaan elämän ihanuutta, kaljaa, vinkkaa karhu-Matti.

RIKKARUOHOT

Mansikkamuovia kasvimaalle
Konstini estää rikkaruohoja leviämästä on levittää mansikkamuovit riviväleihin ja kasvimaan käytäville. Ruohosilpustakin tahtoo tulla rikkaruohojen siemeniä mukana.

Kitkeminen kunniaan
Katsoja Itä-Suomesta muistuttaa, että säännöllinen kitkeminen edelleen paras tapa välttää rikkaruohottuminen. Katteet levitetään vasta kitketyn maan peitoksi.

Kitkentävinkki
Kun istuttaa kasvit riittävän tiheästi, ei tarvitse kitkeä. Riittää, kun nostelee heinän sieltä täältä, terveisin kotipuutarhuri Vantaalta.

MUITA VINKKEJÄ

Mooseksen palava pensas
Mökilläni on mooseksenpalavapensas, joka on ollut siellä jo edellisen omistajan aikaan. Kuukausi sitten laitoin pensaalle reunukset, jotta se ei haittaisi nurmikon leikkuuta.
Pari päivää myöhemmin käsiini ja polvitaipeeseen ilmeistyi muutama rakkula ja useita punaisia viiruja. Ihmettelin niitä, koska en ole millekään allerginen. Viisi päivää myöhemmin tajusin, mistä ne olivat tulleet.
Laitoin netissä hakusanaksi kasvin nimen ja sieltä löytyi ilmiön nimi, fotodermatoosi, joka tarkoittaa auringon + kasvin aiheuttamaa pigmenttivauriota. Vaurion aiheuttamat jäljet voivat kestää 1-2 v. ja joskus jopa jättää pysyvät vauriot, eli aurinko ei tartu kyseiselle alueelle ja kohdat jäävät valkoiseksi. Tämän tiedon sain Myrkytyskeskuksesta.
Omalta kohdaltani asiaa ei voi enää auttaa, mutta toivoisin, ettei muille käy samalla tavalla.

Peurojen torjunta
Tuomen oksat tepsivät myös peurojen ja kauriiden torjuntaan. Tuomi ei kuulu niiden ruokavalioon, ja siinä on paha haju. Minulta syötiin orvokin yhtenä vuonna jopa rappusilta, ja parempiin suihin menivät myös punajuuret, pavut, tulppaanit, mansikat jne.
Mutta sen jälkeen aloin käyttää tuomen oksan pätkiä kasvien joukossa. Raavin vain kuoren rikki, että oikein haisee. Oksien ei tarvitse olla pitkiä. Oksat saa ehkä vaihtaa jokusen kerran kesässä.
Olen neuvonut tämän myös tutuille joilta on syöty kasvit hautausmaalta. Isoja oksia voisi myös käyttää eläinten kulkureiteillä niin että ne eivät tule tontille.

Siilille syötävää
Edullinen, helppo ateria siilille on omien kokemusteni mukaan keittää talkkunasta + kaurahiutaleista puuro, johon olen keittämisen alku ja -loppuvaiheessa lisännyt nokareen ehtaa voita. Haudutettuani puuroa kymmenisen minuuttia jäähdytän puuron siilin omalla lautasella ja lisään kyytipojaksi kissojen Whiskas/Latz -maitoa. Annan jäähtyä vielä hieman sekoittamalla. Erinomaista lisämurkinaa ovat murskatut maapähkinät & mirrin murkina.

Puhtaita mansikoita
Mansikkapenkkiin voi taimien juurille levittää kerroksen rahkasammalta jo kukinta-aikaan. Mansikat pysyvät puhtaina ja sammal pidättää myös maan kosteutta. Samat sammalet toimivat useamman vuoden, jos ei multaa tarvitse välillä lisätä juurille, vinkkaa Seija.

Salaoja kävyistä
Metsätontilla saa hyvän salaojan kesäkukkaruukkuihin männynkävyistä. Salaojan ja mullan väliin käy eristeeksi löyhästi paikoilleen aseteltu ruttojuuren lehti, terveisin puutarhuri-katsoja Vantaalta.

Kukkatukikehikko syntyy pajusta

ullav — Mon, 09 Mar 2009 10:00:09 +0200

Puutarhaunelmien ohjeella syntyy tukeva kukkatukikehikko pajusta. Videolla näytetään myös japanilaisen silmän punominen.

[yle-player]

Toimittaja Paula Ritanen-Närhi, asiantuntija Kirsti Salo

Kasvivärjäyksen aakkoset

ullav — Mon, 09 Mar 2009 09:06:20 +0200

Kasveilla värjääminen vaatii omat niksinsä, mutta onnistuu hyvillä ohjeilla vasta-alkajaltakin. Langat värjätään liottamalla niitä 90 asteessa noin tunnin ajan. Puretusaine tekee väristä hyvin pysyvän.

Kasvivärjäyksen vaiheet

kasvi kerätään
langat vyyhditetään ja pestään
kasvi pilkotaan, keitetään ja siivilöidään
langat liotetaan ja puretetaan 90 asteessa noin tunnin ajan
langat huuhdellaan ja kuivataan

Esimerkiksi 100 grammaa lankaa kohti tarvitaan yksi muovikassillinen eli noin 1 kg nokkosta. Puretusaineeksi käytetään kuivan langan painosta 10 % alunaa ja 5 % viinikiveä.

[yle-player]

Aiheesta lisää

Lee värjää lankoja morsingolla Strömsössä
Käsinvärjätyistä langoista syntyy ihana kaulaliina

Puutarhaunelmien juontaja Paula Ritanen-Närhi, käsityöopettaja Mari Nummi-Karttunen

Eri kasvit vaativat eri istutussyvyyden

ullav — Mon, 09 Mar 2009 09:04:18 +0200

Kaikki havukasvit istutetaan samaan istutussyvyyteen kuin taimistolta hankittaessa, samoin perennat.

Jaloruusut ja kärhöt taas istutettaan syvään maahan. Istuttamisessa saa olla uskalias: syvään maahan istutettu kasvi talvehtii varmemmin, kun juuret ovat riittävän syvällä. Myös kasvien tyvisilmut tulee saada tarpeeksi syvälle maahan, jotta niistä saadaan uusia, vahvoja kasvuja.

[yle-player]

Toimittaja Paula Ritanen-Närhi ja Irmeli Anttiroiko

Asiaa ruusuista

Jaloruusun istuttaminen
Ruusujen istutussyvyydestä

Puutarhaa "hoitava" koira tarvitsee luvallista tekemistä

ullav — Fri, 27 Feb 2009 09:25:13 +0200

Puutarhaa "hoitava" koira oppii nopeasti, mitä ei saa tehdä, kun sille järjestetään luvallista ja kiinnostavaa tekemistä.

Koirakouluttajan vinkit koiran puutarhatöihin ovat yksinkertaisia. Pitkälle auttaa esimerkiksi lelu, joka on kiinni paksulla kuminauhalla puutarhan aidassa. Lelu innostaa koiraa silloinkin, kun se viettää aikaa yksin puutarhassa.

Vaihtelun vuoksi voit antaa koiralle jyrsittäväksi pajunoksia: paju on erittäin hyvä pureskeltava, koska sen pitkistä kuiduista ei tule tikkuja suuhun.

Kun järjestät koiralle yhden, luvallisen kaivupaikan puutarhaan, oppii koira helposti, että muut paikat ovat kiellettyjä.

Katso, mitä tekemistä ongelmakoirakouluttaja keksii puutarhassa viihtyvälle Roopelle, joka emännän harmiksi parturoi kaikkea omenapuista pensaisiin.

[yle-player]

Toimittaja Paula Ritanen-Närhi, ongelmakoirakouluttaja Miia Kantinkoski

Kysymyksiä ja vastauksia puutarhanhoidosta

ullav — Mon, 23 Feb 2009 13:03:01 +0200

Kaikki kesän 2009 katsojakysymykset ja vastaukset

Klikkaa aihealuetta:

Puut, pensaat ja monivuotiset köynnökset
Kukat, yksi-, kaksi- ja monivuotiset
Vihannekset, kasvit, hedelmät ja marjat
Puutarhan rakenteet ja suunnittelu
Puutarhan hyöty- ja tuhoeläimet
Puutarhan työt, lannoitus ja kompostointi
Nurmikko ja niittykasvit
Huonekasvit

Puut, pensaat ja monivuotiset köynnökset

Alppiruusujen kasteleminen ja leikkaaminen
Astiataimen istuttaminen
Elämänlangasta eroon
Havukasvien leikkaaminen
Havupuun istutus saaviin
Hedelmäpuiden alustat
Hitaasti vihertyvät kasvit
Hopeakuusen latvat
Koivuangervot kasvuun
Kapeat kuusilajikkeet
Kartiovalkokuusen siirtäminen
Koristearoniat aidanteena
Koristekasvien ruskeanpunaiset laikut
Koristepensaita parvekkeelle
Kultasateen harventaminen
Kärhö parvekkeelle
Kärhö talvehtimaan parvekkeella
Kärhön versot
Kärhöt: alppikärhön lisääminen
Köynnöksiä puun juurelle
Köynnös puuseinälle
Leikkausohjeita juhannusruusuille ja puille
Maan happamoittaminen alppiruusuille
Marjakuusen uudistaminen
Mongolianvaahterasta puu
Muratin leikkaaminen
Norjanangervon alasleikkaaminen
Oliivipuun talvehtiminen
Omenapuun leikkaaminen
Omenapuut jyrsitty
Orapihlaja-aidasta taimia
Pilarinkataja
Pilvikirsikan leikkaus
Puiden siirto luonnosta
Puiden siirtäminen
Puksipuun talvettaminen
Ruukkukärhöjen syksy
Ruusuorapihlaja vai koristeomenapuu
Ruusupensaiden hävittäminen
Siperianherne piiskataimesta
Syreenien leikkaus
Syyshortensian kesäleikkaukset
Taimityypit ja niiden ominaisuudet
Timanttituijan korkeus ja leveys
Tuijan leikkaaminen
Tyrnin kasvatus
Tähtijasmike
Valamonruusun leikkaaminen
Villiviinin harveneva lehdistö
Virpiangervojen alasleikkaaminen

Kukat, yksi-, kaksi- ja monivuotiset

Auringonkukkia parvekkeella
Daaliat eivät enää kuki
Daaliat kasvavat nopeasti
Hortensian hoito
Hortensian värin säätely
Huonekasvien ilmajuurrutus
Jaloruusut
Kelloköynnöksen talvehtiminen parvekkeella
Kesäkukkia omenapuun alle
Kesäkukkien istutusaika
Kesäkukat sisällä
Kesäkukkien talvehtiminen
Koristekasvien ruskeanpunaiset laikut
Krassin kukat vai lehdet?
Kukkapenkin reunustaminen
Kukkasipulit irronneet maasta
Kukkien nyppiminen
Kuunliljan ja päivänliljan jakaminen
Kuusen alle kasveja
Kruunutikankontin kasvatus
Köynnösruusujen leikkaaminen ja talvisuojaus
Lemmikki leviää
Luonnonkukkakimpulle kestävyyttä
Luonnonkukkien kylväminen
Marskinliljojen hoitaminen
Narsissit eivät kuki
Onko karpaattienkello perenna?
Paahteinen parveke
Parvekkeella pärjäävät kasvit
Pelargonien talvehdittaminen
Pelargoinien keväthoito
Perennapenkin siivous
Perennat hallalta suojaan
Perennat parvekkeella
Pionin kukinta
Runkoruusun talvetus
Ruusujen istutussyvyys
Ruusujen kaljuuntuminen
Salkoruusun kasvattaminen
Sinisarjan kasvatus
Sinivaleunikko
Sipulikukkien istutusajankohta
Tulppaanien kasvatus
Tulppaanin istutus
Vesikasvien kasvattaminen parvekkeella
Viherkasvit kesäksi lasitetulle parvekkeelle
Viherkasvit ulkoa sisälle

Vihannekset, kasvikset, hedelmät ja marjat

Ei kasvimaata vanhan nurmikon päälle
Eksoottiset hedelmät
Inkiväärin kasvatus
Kasvimaa kaupungissa
Kesäkukkien istutusaika
Köynnöspinaatti
Mustikka parvekkeella
Omenapuut jyrsitty
Parsa vaatii pitkää pinnaa
Perheomenapuun leikkaaminen
Pinaattien kellastuminen
Punaherukasta pikkupuu ruukkuun
Punasipulien pienuus
Raparperista kunnon sato
Salaattifenkolin käyttö
Tillin kellastuminen
Tomaatit mätänivät
Tomaattien kouliminen
Tomaattien viljely
Valkosipulikannan säilyttäminen
Vesimelonin kasvatus
Yrttejä parvekkeelle

Puutarhan rakenteet ja suunnittelu

Aitakasvin valinta
Haudalle sopivat kasvit
Japanilainen puutarha
Kasvihuoneen perustaminen
Kukkapenkin rikkaruohottumisen estäminen
Kasvien häviäminen
Kivipolun tekeminen
Koristearoniat aidanteena
Lapsiperheen puutarhavinkit
Luonnonkiviaita savimaalle
Lummealtaan hoito
Maakellarin katolla viihtyvät kasvit
Monivuotisten kasvien istuttaminen ammeeseen
Paahteinen parveke
Parvekkeella pärjäävät kasvit
Perennapenkin suunnittelu
Pergola pihaan
Terassikiveys liuskekivistä
Tonttien rajalle istutettavat puut
Vesialtaan rakentaminen
Villiintyneen puutarhan työjärjestys

Puutarhan hyöty- ja tuhoeläimet

Isoja kololintuja pihapiiriin
Jaloruusut
Juhannusruusun nuput
Kirvojen hävittäminen
Lehtokotiloiden torjunta
Lehtokotilot: katetta maahan vai ei?
Liljakukko
Liljakukon hävittäminen
Marjapensaat lehdettömiä
Muurahaisten häätö
Myyrät riesana
Myyrien kolot
Rikkaruohot pois polulta
Sipuli- ja porkkanakärpästen torjunta
Valkohäntäpeuran karkoitus

Puutarhan työt, lannoitus ja kompostointi

Alppiruusun leikkaaminen
Ei kasvimaata vanhan nurmikon päälle
Elämänlangasta eroon
Havukasvien leikkaaminen
Hedelmäpuiden alustat
Heinäsota varvikossa
Hiekkapohjaisen maan parantaminen
Hopeakuusen latvat
Härmän torjuminen myrkyttömästi
Kahvinporot lannoitteena
Kasveilla värjääminen
Kasvien talvisuojat
Katteitten käyttö
Katteet puutarhatöissä
Kelloköynnöksen talvehtiminen parvekkeella
Kesäleikkaukset
Kirvojen hävittäminen
Kompostin home
Kompostointi
Koristekurpitsojen säilyttäminen
Koristesoran puhtaanapito
Kukkapenkin reunustaminen
Kultasateen harventaminen
Köynnösruusujen leikkaaminen ja talvisuojaus
Leikkausohjeita juhannusruusuille ja puille
Lannoitetta rohtoraunioyrtistä
Luonnonpuutarhan lannoitustarve
Maahumala
Maan happamoittaminen alppiruusuille
Mansikan lannoittaminen
Monivuotisten rikkakasvien hävitys
Myyrät riesana
Naatit multaan vai kompostiin?
Nokkosista lannoitetta
Norjanangervon alasleikkaaminen
Nurmikenttä tasaiseksi
Nurmikon lannoitus
Nurmikon painumien nostaminen
Omenapuun leikkaaminen
Omenapuut jyrsitty
Perennan siirto
Perennapenkin siivous
Perennat hallalta suojaan
Perennojen leikkaaminen
Perheomenapuun leikkaaminen
Piharatamosta eroon
Pilvikirsikan leikkaus
Pionin siirtäminen
Puutarhan pumput
Rikkakasveista eroon
Rikkaruohottunut kivikkokasviryhmä
Ruohokatteen käyttö
Ruohosilppu typpilannoitteena
Ruttojuuren hävittäminen
Sammalen lisääminen ja sammalesta eroon pääseminen
Savimaan parannus
Turvetta ja multaa
Vesikasvien kasvattaminen parvekkeella
Virtsa lannoitteena
Vuohenputkesta eroon

Nurmikko ja niittykasvit

Elefanttiheinän kasvattaminen
Ei kasvimaata vanhan nurmikon päälle
Koristekasvien ruskeanpunaiset laikut
Kukkapenkin reunustaminen
Kukkaniityn perustaminen vanhalle laitumelle
Nokkosista lannoitetta
Nurmikenttä tasaiseksi
Nurmikkoa parvekkeelle
Nurmikon ilmastus
Nurmikon kuolleet laikut
Nurmikon lannoitus
Nurmikon painumien nostaminen
Nurmikon tilalle maanpeitekasveja
Piharatamosta eroon
Sammalta - kyllä vai ei?
Vuohenputkesta eroon

Huonekasvit

Huonekasvien ristiriitaiset hoito-ohjeet
Lemmikille vaaralliset huonekasvit
Orkideamullan valmistaminen
Orkidea kaupan muoviruukkuun vai lasiseen?
Orkidean kukinnan edistäminen
Orkidean sumuttelu

Koristeheinät viihtyvät puutarhassa ja ruukuissa

ullav — Wed, 11 Feb 2009 15:58:12 +0200

Esimerkiksi viiruhelpi, rantavehnä sekä erilaiset nadat ja sarat viihtyvät hyvin puutarhassa ja sopivat myös ruukkuistutukseen.

[yle-player]

Toimittajat Paula Ritanen-Närhi ja Irmeli Anttiroiko

Lavatarhaviljelyn voi aloittaa aikaisin keväällä

ullav — Wed, 11 Feb 2009 15:24:36 +0200

Lavatarhassa kasvaneet taimet ovat tukevia, vahvoja ja karaistuneita, koska ulkoilmassa ne saavat kasvulleen hyvän alun.

Käsistään kätevä rakentaa lavatarhan puusta - loistava vaihtoehto ovat myös turvekuutiot. Lavatarhan päälle laitetaan aina kate, esimerkiksi vanha ikkuna käy hyvin. Tärkeintä lavatarhan hoidossa on muistaa tuuletus.

Katso, miltä lavatarha näyttää ja ota vinkit varhaiseen ulkoistutukseen.

[yle-player]

Toimittajat Paula Ritanen-Närhi ja Irmeli Anttiroiko