Mikä on tutin järkevää käyttöä?

Miten paljon tuttia kannattaa käyttää: joka inahdukseen ja koko ajan suussa, lapsen rauhoittamiseen, nukutustilanteisiin vai ei ollenkaan?

Lapsen kehitykselle suun limakalvolla tunnustelu ja imemisliike ovat tärkeitä. Suun herkällä tuntoaistilla vauva tutustuu erilaisiin muotoihin, pintoihin ja makuihin ennen kuin käsien tuntoaisti kehittyy riittävästi. Tunnustelu kehittää lapsen aivoja ja ajattelua. Siksihän vauvat kaiken suuhunsa vievätkin - oppiakseen!   

Yllä kirjoittamani perustuu tutkimustietoon. En kuitenkaan löytänyt tutkimuksia nimenomaan tutin käytön vaikutuksista lapsen psyykkiseen kehitykseen. Vastaan siis tietoa soveltaen, oman näkemykseni mukaan – äitinä ja lastenpsykiatrina. Vanhemmat voivat itse päättää opettavatko lasta käyttämään tuttia. Välttämätön se ei ole.

Itse ajattelen tutin olevan tilapäisesti käytettävä vanhemman hoivan korvike, samaan tapaan kuin isomman lapsen unilelu. Tuttia voi tarjota vastaukseksi itkuun silloin, kun lapsen varsinaiseen pyyntöön ei voi heti vastata. Esimerkiksi kun nälkäinen lapsi joutuu odottamaan vielä hetken, kun lapsi pyytää syliin autossa, kun vanhempi ehtii leikkimään vasta syötyään omankin ateriansa.

Näin ollen en itse ole tarjonnut tuttia ”jokaiseen inahdukseen”, vaan ensin sitä, mitä lapsi itkullaan pyytää: ruokaa, syliä, seuraa, unta.  

Jos tutti on koko ajan suussa, suulla tunnustelu vaikeutuu. Pitkään jatkuva tutin käyttö voi vaikeuttaa puheen kehitystä ja aiheuttaa hampaiden asentovirheitä.

Nukuttaessa tutti on kätevä, mutta lapsi saattaa oppia pian tarvitsemaan tuttia nukahtaessaan – ja joka kerta yöllä herätessään. Jos tutti tuntuu välttämättömältä, voi sen rinnalla tarjota alusta asti unilelua, jonka käyttöä lapsi voi jatkaa tutista vierotuksen jälkeen.

Tutista vierotus kannattaa tehdä hellävaroin. Jos lapsi on opetettu käyttämään tuttia lohtua tarvitessaan, tutti on oikeasti hänelle tärkeä. Tutin äkillinen poisottaminen aiheuttaa silloin lapselle kohtuutonta turvattomuutta. Siksi tutin käyttö kannattaa lopettaa asteittain. Puhetta ymmärtävälle lapselle asiasta täytyy kertoa etukäteen. Olen itse suoran, mutta empaattisen puheen kannattaja. En siis suosittele ”hiirivauvat tarvitsevat nyt sinun tuttiasi”-tyylisiä pehmentäviä selityksiä. Sen sijaan lapselle voi kertoa, että hän on vanhempien mielestä nyt niin iso, ettei enää tarvitse tuttia, mutta vanhemmat auttavat häntä tutin hyvästelyssä. Tutista luopuessaan lapsi voi tarvita joitakin viikkoja tavallista enemmän lohdutusta ja syliä. Lisää vinkkejä vierotukseen löydätte helposti netistä.

Tosielämässä käy kuitenkin niin kuin lasten kanssa käy. Jos vauva ei tuttia halua, ei häntä voi pakottaa sen käyttöön. Ja jos hän taas haluaa jotain imeskellä, käyvät siihen tutin puuttuessa omat sormet, paidan helmat tai perheen lemmikin hännänpää. Vanhempien huolellinen tutinkäyttösuunnitelma joutaa silloin roskiin: vauva on se, joka tämänkin asian lopulta päättää.

 

Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienten lasten äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana. Tällä hetkellä hän opiskelee perhepsykoterapeutiksi.

kommentit

En ole koskaan antanut tuttia lapsilleni. En oikein ymmärrä miksi lapsen pitäisi jotakin imeä koko ajan? Imettänyt olen aina kun on halunnut ja lopeteltu ollaan vasta lähemmäs 3-vuotiaana. Korvatulehduksia ja allergioita ei ole kummallakaan ollut.

>Nainen Ke, 2010-11-10 16:47

Ensimmäisen lapsen kanssa olin minäkin ehdoton, että ei tuttia. Lähes kaksi kuukautiseksi se pitikin. Ennen tutin käyttöönottamista lapsen lohduttaminen ei tuottanut tulosta millään konstilla. Ei kelvannut rinta, ei syli, ei viihdytys, ei uni. Mieheni sai ylipuhuttua tutin kokeilemiseen ja kun se kelpasi, tilanne rauhoittui.

Mutta ei se tutin käyttö tarkoita, että sitä oltaisiin koko aikaa imemässä, ei pidä kärjistää. Ei meilläkään kumpikaan ole koko aikaa mitään imenyt. Lähinnä nukkumaan mennessä tai juuri tällaiseen lohduttomuuteen.

Lapset täysimetetty 6-kuukautiseksi ja 10-kuukautiseksi ruoan ohella. Ei ole allergioita eikä korvatulehduksia meilläkään.

En suosittele stressaamaan tutittomuudesta. Enemmän suosittelen hyväntuulista vanhemmuutta, sitä lapsikin varmasti enemmän kaipaa kuin hermorauniota.

>Äiti Ti, 2010-12-14 01:42

Pojallamme oli vaikea koliikkivaiva, jonka vuoksi pyrimme tekemään mitä vain, että saisimme pojan ja itsemme nukkumaan öisin. Tutti ja unirätti olivat äärimmäisen tärkeitä. Sovimme, että tuttia ja rättiä pidetään vain kotona, ei koskaan ulkona. Tämä toimi hyvin. Kahden ja puolen vuoden iässä koliikkivaivat loppuivat; pojan täyttäessä kolme hän itse pani tutin ja rätin roskiin. Ei ole traumaa jäänyt näistä ajoista.

>Paavo Pe, 2010-11-19 13:58

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä