Hyppää pääsisältöön

Karppaaminen

Karppaaminen – aidosti terveellinen elämäntapa vai humpuukia? Kuva: Stock.xchng

Toisin kävi – dieettisuuntaus toisensa perään on jatkanut hiilihydraattitietoisuuden puolesta taistelua. Karppaamisesta on muodostunut monille sitä kokeilleille pikemminkin elämäntapa kuin kertaluontoinen laihdutuskuuri. Termi on johdettu englannin sanasta carbohydrate (suom. hiilihydraatti).

Karppaamisesta on saatavilla valtavasti tietoa, jota on ristiriitaisuuksien vuoksi vaikea jäsentää. Monien länsimaiden tapaan on Suomessakin viime aikoina käyty ajoittain voimakasta keskustelua vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä ja haitoista. Myös jonkinlaisia muutoksia virallisiin ravintosuosituksiin saattaa olla tulossa.


Atkinsin idea

Karppaussuunnista tuli suurelle yleisölle ensimmäisenä tutuksi Robert C. Atkinsin kehittämä Atkinsin dieetti. Se lanseerattiin jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Atkinsin dieetti on sittemmin saanut useita kilpailijoita. Yhteistä niille on rajoittaa hiilihydraattien määrää varsinkin dieetin alkujaksolla voimakkaasti. Tällä pyritään ketoosiin, tilaan, jossa aineenvaihdunta ryhtyy purkamaan kehon ravintoainevarastoja taatakseen aivojen ravinnonsaantia.

Hiilihydraatteja sallitaan kahden ensimmäisen Atkins-viikon aikana vain 20 grammaa päivässä. Loput korvataan rasvoilla ja proteiineilla. Aloitusvaiheen jälkeen päivittäisten hiilihydraattien määrää nostetaan viikoittain viidellä grammalla kunnes painon lasku pysähtyy. Tarvittaessa peruutetaan takaisin edellisen viikon hiilihydraattimäärään.


Onko aineenvaihdunnan manipulointi vaarallista?

Atkinsin ja muut ketoosia tavoittelevat dieetit tunnetaan yhteistermillä alakarppaaminen (käännös englannin low carbs –termistä). Julkisessa keskustelussa alakarppaamisen hyödyistä ja haitoista väitellään jatkuvasti. Ketoosiin pyrkiviä dieettejä on pidetty suhteellisen vaikeina noudattaa, eikä niiden mahdollisista terveyshyödyistä ja -haitoista ole virallisten ravintosuositusten kannattajien mielestä riittävästi näyttöä.

Atkinsin ja muiden ketoosiin pyrkivien dieettien kannattajat puhuvat ketoosin vaarattomuuden puolesta ja korostavat ketoosin tuomaa hyvää oloa. Ketoosiin siirtyminen saattaa kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, väsymystä, pahoinvointia, asetonilta tuoksuvaa hengitystä ja hikoilua.

Ominaista alakarppaamiselle on, että sen piiriin kuuluu monia, hyvinkin erilaisia ruokavalioita – mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.


Hyötyjä ilman ketoosia

Hyväkarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa ei pyritä ketoosiin, mutta vältetään mahdollisimman nopeita hiilihydraatteja, joita saadaan mm. sokerista, perunasta ja maissista. Viljoihin suhtautuminen vaihtelee erilaisten dieettien mukaan; hiilihydraattien kokonaismäärä jää kuitenkin selvästi virallisten ravintosuositusten alle. Nimitys on johdettu englannin termistä good carbs.

Esimerkiksi hyväkarppaamisesta sopii muun muassa Montignacin dieetti. Siinä tarkkaillaan glykeemistä indeksiä ja pyritään syömään rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit eri aikoihin. Näin pyritään pitämään elimistön insuliinineritys tasaisena ja välttämään verensokerin heilahteluja.


Karppaajat kaihtavat rasvan pelkoa

Kaikille karppaussuunnille yhteistä on pitkälle jalostettujen hiilihydraattien eli sokerin ja kuoritun viljan välttäminen. Myös tärkkelyskasveja, kuten perunaa ja maissia, pyritään välttämään. Tilalle kehotetaan valitsemaan erilaisia, etenkin vihreitä vihanneksia.

Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä.
Rasvan karttamista ei karppaamiseen yhdistetä. Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä. Kevyttuotteita ja eineksiä kartetaan, koska niissä rasva on usein korvattu tärkkelyksellä ja lisäaineilla.


Lähde liikkeelle motivaatiokartoituksesta

Karppiyhteisö rohkaisee perehtymään alan kirjallisuuteen, ainakin yhteen kirjaan kunnolla, ja miettimään ennen karppaamisen aloittamista, mitä sillä haluaa saavuttaa. Haluatko pudottaa painoa vai haluatko ennen muuta hiilihydraattitietoisen ruokavalion muita terveysvaikutuksia?

Eräs tyypillinen hiilidyraattien liikasaantiin mahdollisesti viittaava oire on voimakas väsymys ruokailun jälkeen. Tästä eroon pääsemiseksi ei välttämättä tarvita samanlaisia konsteja kuin vaikkapa voimakkaaseen painon pudottamiseen.

Vaikka karppaaminen onkin tällä hetkellä voimakkaasti tapetilla, se ei ole suinkaan ainoa mahdollisuus painostaan ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseksi. On olemassa lukemattomia valmiita ruokavaliomalleja, paastoja, laihdustustuotteita ja kunto-ohjelmia niitä kaipaaville. Jokaiselle sopinee kuitenkin karppaajien esimerkki omalle keholle sopivaksi koetun ruokavalion säännöllisen noudattamisen tärkeydestä. Etsi, kokeile ja löydä!

Linkit:

Kommentit