Karppaaminen – aidosti terveellinen elämäntapa vaiko humpuukia?

Toisin kävi – dieettisuuntaus toisensa perään on jatkanut hiilihydraattitietoisuuden puolesta taistelua. Karppaamisesta on muodostunut monille sitä kokeilleille pikemminkin elämäntapa kuin kertaluontoinen laihdutuskuuri. Termi on johdettu englannin sanasta carbohydrate (suom. hiilihydraatti).

Karppaamisesta on saatavilla valtavasti tietoa, jota on ristiriitaisuuksien vuoksi vaikea jäsentää. Monien länsimaiden tapaan on Suomessakin viime aikoina käyty ajoittain voimakasta keskustelua vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyistä ja haitoista. Myös jonkinlaisia muutoksia virallisiin ravintosuosituksiin saattaa olla tulossa.


Atkinsin idea

Karppaussuunnista tuli suurelle yleisölle ensimmäisenä tutuksi Robert C. Atkinsin kehittämä Atkinsin dieetti. Se lanseerattiin jo 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Atkinsin dieetti on sittemmin saanut useita kilpailijoita. Yhteistä niille on rajoittaa hiilihydraattien määrää varsinkin dieetin alkujaksolla voimakkaasti. Tällä pyritään ketoosiin, tilaan, jossa aineenvaihdunta ryhtyy purkamaan kehon ravintoainevarastoja taatakseen aivojen ravinnonsaantia.

Hiilihydraatteja sallitaan kahden ensimmäisen Atkins-viikon aikana vain 20 grammaa päivässä. Loput korvataan rasvoilla ja proteiineilla. Aloitusvaiheen jälkeen päivittäisten hiilihydraattien määrää nostetaan viikoittain viidellä grammalla kunnes painon lasku pysähtyy. Tarvittaessa peruutetaan takaisin edellisen viikon hiilihydraattimäärään.


Onko aineenvaihdunnan manipulointi vaarallista?

Atkinsin ja muut ketoosia tavoittelevat dieetit tunnetaan yhteistermillä alakarppaaminen (käännös englannin low carbs –termistä). Julkisessa keskustelussa alakarppaamisen hyödyistä ja haitoista väitellään jatkuvasti. Ketoosiin pyrkiviä dieettejä on pidetty suhteellisen vaikeina noudattaa, eikä niiden mahdollisista terveyshyödyistä ja -haitoista ole virallisten ravintosuositusten kannattajien mielestä riittävästi näyttöä.

Atkinsin ja muiden ketoosiin pyrkivien dieettien kannattajat puhuvat ketoosin vaarattomuuden puolesta ja korostavat ketoosin tuomaa hyvää oloa. Ketoosiin siirtyminen saattaa kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä, huimausta, väsymystä, pahoinvointia, asetonilta tuoksuvaa hengitystä ja hikoilua.

Ominaista alakarppaamiselle on, että sen piiriin kuuluu monia, hyvinkin erilaisia ruokavalioita – mikä toimii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.


Hyötyjä ilman ketoosia

Hyväkarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa ei pyritä ketoosiin, mutta vältetään mahdollisimman nopeita hiilihydraatteja, joita saadaan mm. sokerista, perunasta ja maissista. Viljoihin suhtautuminen vaihtelee erilaisten dieettien mukaan; hiilihydraattien kokonaismäärä jää kuitenkin selvästi virallisten ravintosuositusten alle. Nimitys on johdettu englannin termistä good carbs.

Esimerkiksi hyväkarppaamisesta sopii muun muassa Montignacin dieetti. Siinä tarkkaillaan glykeemistä indeksiä ja pyritään syömään rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit eri aikoihin. Näin pyritään pitämään elimistön insuliinineritys tasaisena ja välttämään verensokerin heilahteluja.


Karppaajat kaihtavat rasvan pelkoa

Kaikille karppaussuunnille yhteistä on pitkälle jalostettujen hiilihydraattien eli sokerin ja kuoritun viljan välttäminen. Myös tärkkelyskasveja, kuten perunaa ja maissia, pyritään välttämään. Tilalle kehotetaan valitsemaan erilaisia, etenkin vihreitä vihanneksia.

Rasvan karttamista ei karppaamiseen yhdistetä. Teollisten margariinien tilalle karpit suosittavat luonnollisia rasvoja suoraan pähkinöistä, kalasta ja lihasta saatuna, sekä kookosöljynä, voina ja kasviöljyinä. Kevyttuotteita ja eineksiä kartetaan, koska niissä rasva on usein korvattu tärkkelyksellä ja lisäaineilla.


Lähde liikkeelle motivaatiokartoituksesta

Karppiyhteisö rohkaisee perehtymään alan kirjallisuuteen, ainakin yhteen kirjaan kunnolla, ja miettimään ennen karppaamisen aloittamista, mitä sillä haluaa saavuttaa. Haluatko pudottaa painoa vai haluatko ennen muuta hiilihydraattitietoisen ruokavalion muita terveysvaikutuksia?

Eräs tyypillinen hiilidyraattien liikasaantiin mahdollisesti viittaava oire on voimakas väsymys ruokailun jälkeen. Tästä eroon pääsemiseksi ei välttämättä tarvita samanlaisia konsteja kuin vaikkapa voimakkaaseen painon pudottamiseen.

Vaikka karppaaminen onkin tällä hetkellä voimakkaasti tapetilla, se ei ole suinkaan ainoa mahdollisuus painostaan ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseksi. On olemassa lukemattomia valmiita ruokavaliomalleja, paastoja, laihdustustuotteita ja kunto-ohjelmia niitä kaipaaville. Jokaiselle sopinee kuitenkin karppaajien esimerkki omalle keholle sopivaksi koetun ruokavalion säännöllisen noudattamisen tärkeydestä. Etsi, kokeile ja löydä!

kommentit

Karppaus on tulevaisuutta- tulette huomaamaan sen! Ihmiset haluavat lähiruokaa, oikeaa, kunnollista ruokaa! Tähän väliin iskee luomukarppaajayrittäjä! Olen itse karppaillut n 3v. 2 raskauden ajan myöskin. Ja tiedätkö: 2 nuorinta lasta ei ole sairastanut yhtään korvatulehdusta, eikä mitään tulehdusta senkään vertaa. Sokeri, lisäaineet jopa suurin osa hiilareista ovat pahasta ihmiselle. Laihduttamiseen karppaus on oivallinen keino. Joskin minulla kävi niin että painoni jämähti! Siksi siirryin käyttämään Cambridge-kuuria viimeisten kilojen sulattamiseen. Ja se toimii! Cambridgekuurissahan normi HH määrä jää n 50g per päivä. Nyt olen normaalimitoissani ja aion siirtyä noudattamaan vähähiilihydraattista ruokavalioita joulun jälkeen. Siis Ensin Karppaus, sitten Cambridge ja sitten VHH.

>Anna Ke, 2010-12-08 11:45

Ihmettelen, miten huonosti on reseptejä Hesarin sivuilla.

>ruokavalio-ohjeita To, 2011-05-19 10:58

Sitähän sietää vaikka kokeilla, niin tietää mistä on kyse:)

Kyllä on vaikea lyhyesti kuvata miten paljon hiilihydraattien välttely on vaikuttanut oloon, mutta muutamia selkeimpiä mainitakseni: liika kilot lähti, järki luistaa (ei sokerihumalaa), ruokailun jälkeinen väsymys poissa, ruokailujen välillä (n. 5-6 tuntia olo kylläinen) ei tee mieli syödä mitään, makean himo poistui oikeastaan jo eka päivänä kun aloitettiin, uni sikeää, unen tarve vähentynyt, todella reipas olo noin kokonaisuutena, ruokalaskut pienentyi, koska enää ei sitä jatkuvaa syömisen himoa ole, jnejne.

Pelkkää positiivista kokemusta meidän perheeltä!

>Nainen Ke, 2010-12-08 13:26

Kyllä se hiilihydraattimäärän vähentäminen tekee hyvää myös insuliinihoitoiselle diabeetikolle, vaikka noita hiilareita pitäisi mukamas syödä 60 % energiantarpeesta. Jos energian tarve on n. 2000 kaloria per päivä, niin hiilareista pitäisi tulla 1200 kaloria. Grammoina tämä tekee noin 300 g hiilihydraatteja per päivä. Se on tolkuton määrä perunaa, leipää ym. Sitä pärjää ja voi paljon paremmin ja kevyemmin kun pitää tuon hiilari määrän 100-120 g / päivä ja laittaa kunnolla voita ja juustoa niille muutamalle leivän siivulle ja nauttii niistä.

NO viljallahan ne possutkin lihotetaan...

Iloista joulun odotusta t. Sisko

>Sisko Ke, 2010-12-08 16:36

Tuo sinun viimeinen kommentti oli nin hyvä, että pakko viljellä sitä jatkossa ;) En ollut ennen kuullutkaan, mutta asia on just noin...

>Anna La, 2011-01-01 14:20

Olen ollut kaksi kertaa vähähiilarisella ja molemmilla kerroilla painoa lähti tosi mukavasti. Mutta. Joku siinä ruuassa alkaa tökkimään niin, että yritys tyssähtää aina parin viikon jälkeen. Liekö vika mielikuvituksessa, mutta vhh-ruokavalio käy yksitoikkoiseksi varsin pian.

>yritetty on Pe, 2010-12-10 15:42

Mielestäni näin monipuolista ruokavaliota saa etsiä! Vain mielikuvitus on todellakin rajana kun valmistaa ravinteikkaita ruokia hiilihydraatteja karttaen. Eihän peruna, lasagne, riisi ym. höttö ruoka maistukkaan millekkään. Mausteilla ja kastikkeilla niihin maku tulee...

>reppe Ma, 2010-12-13 15:31

En liioin ymmärrä kommentteja yksitoikkoisuudesta, liekö syy päästä vähän haukkaamaan pullaa?

Itsellä ei mitään ongelmaa, monipuolisemmin syö.

Lasagnen voi tehä moussakana, tai kesäkurpizzalla, ja on hyvää.

muusin tilalle kukkakaalimuhonnosta
nauriitkaan eivät ole kovin pahasta, jne.

>Hese Ke, 2011-08-31 14:05

Harvinaisen asiallisesti kirjoitettu artikkeli, tämä on edelleenlinkityksen arvoinen juttu. Suurkiitos ammattimaisesta artikkelista, näin hyviä juttuja näkee harvoin mediassa.

Olen itsekin ollut vähällä hiilihydraatilla lähes vuoden ja 20 kiloa kevyempänä vireystaso on kohonnut, selkää ei särje, refluksi ei vaivaa eikä ruoan päälle väsytä tai särje päätä. Kaikki ruoka maistuu paljon paremmalta luonnollisena.

Elämä alkaa energiasta ja sitä saa tasaisesti riittävästä rasvasta verensokerin pysyessä aisoissa. Sitäpaitsi hyvä ruoka ehkäisee ärsytystä koska energiataso pysyy riittävän korkealla eikä lohtua tarvitse hakea teollisesti käsitellystä, pilatusta sokerista.

>Jukka Ma, 2010-12-13 15:17

Olipa kerrankin kirjoitettu asiallisesti ja informatiivisesti karppauksesta suomeksi näinkin julkisella foorumilla. Kaikki karppaukseen liittyvät tyypillisimmät virheelliset väitteet/väärinkäsitykset loistivat poissaolollaan. Hienoa! Ei vähärasvaista ruokavaliota noudattavien/suosittelevien pitäisi nähdä karppaajia vihollisinaan. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Toisille sopii karppaus, toisille rasvojen karttelu. Ennakkoasenteeton tutkimustieto ja informaatio kiinnostaa molempia.

>Rasvakammoton Ma, 2010-12-13 16:03

Karppaus tai VHH on alkanut jo 1700-1800 luvulta alkaen, sillä tämän dieetin isänä pidetään William Banting ! eli hän oli Father of Low-Carbohydrate Diet.

>leo Anttila La, 2011-01-01 01:56

Hyvin sanottu, siitä tulee myös Ruotsissa termi "Banta"

>Teme To, 2011-03-24 11:56

Kaikkialla hehkutetaan karppauksen ihanuudesta, mutta miksi kukaan ei puhu haittapuolista? Mässätään ylenmäärin lihaa ja kovaa rasvaa, mikä rasittaa munuaisia ja kolesteroliarvot nousevat pilviin. Mikä on sitten kokonaisvaikutus terveyteen?

>Kohtuus kaikessa La, 2011-01-01 03:33

Ihmiset, jotka urheilevat paljon, tarvitsevat hiilareita ihan tolkuttomasti. Eräskin tuttu vähintään 30 km kesät, talvet pyöräilevä tyyppi vetää semmoset satsit perunaa ja pastaa, että oksat pois. Kaveri on tosi kovassa kunnossa. Että tää karppaus on mun mielestäni läskien ja liikkumattomien keksintö.

>Tietäväinen La, 2011-01-01 10:12

Karppaajien kolesteroliarvot on kyllä kohdallaan:
- triglyt alle 1
- HDL nousee
- HDL/LDL paranee
- sdLDL pienenee

Varsinkin triglyt, HDL/LDL sekä sdLDL on tärkeimpiä markkereita

>Teme To, 2011-03-24 11:58

Minun ja muidenkin, veriarvot paranevat, ja triglyt eritoten.

Kolesteroliteoria ja rasvateoria ovat keksittyjä,
ei ole mikään tekosyy vaan terveellisemppää ruokaa.
Taudit paranevat. HH:sta ja kasvisrasvasta johtuvat
useimmat verisuonitaudit muunmuassa.

Liikunnan HH tarve on myytti, tosin sopeutumisaika voi
olla joitain kuukausia lajeista riippuen.

Ruotsalainen karppaaja voitti olympiakultaa ampumahiihdossa.

>Hese Ke, 2011-08-31 14:07

Totta, kaikki ne joiden tiedän olevan karppaajia, välttävät liikuntaa. Kestävyyttä vaativaan liikuntaan tarvitaan hiilareita, jotka luovuttaa energiaa pitemmän aikaa.

>Feikki La, 2011-01-01 11:58

Moi Feikki,
ei ole sellaisia hiilareita, jotka "luovuttaa energiaa pitemmän aikaa", sillä hiilarit ovat joko sokeria tai tärkkelystä, joka sekiin käyttäytyy kuten sokeri (sitten on vielä selluloosa, eli käytännössä kuitu, mutta siinä ei juuri energiaa ole).
Rasva sen sijaan toimii juuri niin.

Ja itse olen ollut karppina kohta 5 vuotta (sille joka täällä kyseli veren rasva-arvoista niin erinomaisessa kunnossa ovat!) enkä välttele liikuntaa, en lyhyt- enkä pitkäkestoista. Paitsi viime viikot olen kyllä vältellyt, mutta se johtuu kyllä ihan flunssasta eikä karppaamisesta.

terv. tiskiblogin Prefecta

>Prefecta La, 2011-01-01 20:33

Olen samaa mieltä siitä että karppaus on sohvaperunoiden ruokavalio. Tarpeeksi liikuntaa harrastava ei moista kikkailua tarvitse, mutta liikkumattomille laiskureille karppaus toki lienee varsin hyvä, jopa optimaalinen ruokavalio. Kovaa treenaavalle hiilarikammoisuus sen sijaan voi olla jopa haitallista, sillä tyhjillä glykogeenivarastoilla urheileminen paitsi alentaa suorituskykyä myös mm. alentaa vastustuskykyä ja lisää lihasten kataboliaa.

>Liikuntaa ei karppausta La, 2011-01-01 13:26

Ai että tuota mieltä...
Minä olen urheilullinen, energinen, solakka nainen...
En ole varsinaisesti karppaaja, mutta kiinnitän huomiota hiilareiden syöntiin ja suosin luonnollisia rasvoja. Eihän kovasti treenaava tarvitse nopeita hiilareita niin paljon kuin niitä tämän päivän "normaalissa" ja yleisessä ruokavaliossa tarjolla on. Hiilareitakin on monenlaisia ja toiseksi pasta on yleensä vehnää ja suoliston vihollinen...

Ja sit vähän eri aiheeseen: kannattais vähän tarkastella niitä lisä- säilöntä- ja muita ruoan käsittelyyn liittyviä aineita. Eihän tyhmäkään usko, että tämän päivän ruoka, joka on halpaa, säilyy isältä pojalle,
erittäin teollista voisi olla tuotettu luonnollisesti ja kuluttajan hyvinvointia ajatellen. Vaan suuret firmat tekevät hyvää bisnestä. Lukasepa kirja "Aitoa ruokaa"!!!
Terv. runsaasta liikunnasta ja terveellisestä, mielellään mahdollisimman luonnollisesta ruoasta nauttiva

>Maikki La, 2011-01-01 14:44

Olen karpannut 7 kk ja olo ei ole koskaan ollut näin hyvä!Myöskin labrakokeet, jotka otettiin aivan hiljattain puhuvat omaa kieltään:arvot,kolesteroli,triglyt ym, parantuneet huimasti.Vuoden päästä otetaan uudet verikokeet,mielenkiintoista nähdä miltä näyttää niin pitkän ajan jälkeen.Niin,ja paino on pudonnut n. 6 kg :) Mulle ainakin tämä sopii mainiosti!

>AnnaLeena111 La, 2011-01-01 13:39

Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa, mutta rasvojen lisäys pelottaa. Onko teissä karppaajissa ketään, joka on ollut karppaajana jo useampia vuosia ja jonka veriarvoja on seurattu säännöllisesti?

>Kiinnostunut La, 2011-01-01 14:17

Pääsiäisenä tulee 7 vuotta täyteen. Kaikki arvot loistavat, hb yli 150 vaikka luovutan verta 3 kk:n välein. Lumettoman kauden kuljen pyörällä työmatkat (25 km/päivä) eikä yhtään heikota :-)

>Zina Ti, 2011-01-11 09:56

Se pelko tulee 80-luvun alusta alkaneesta väärästä tiedosta, propagandasta. Itsekkin epäilin joku vuosi sitten, koska
paha rasva oli niin iskostunut. Tosiasiassa ihmisiltä
kuultuna vaivat paranevat. Tutkimukset ovat samaa mieltä.

>Hese Ke, 2011-08-31 14:12

Siis kaikki muu paitsi purjehdus ja proteiini on turhaa! ;)
Mutta kyllä hiilihydraatteja tarvitsee jos vähänkin urheilee. Kokeilpaas mennä pelkällä pihvin voimalla kuntosalille niin lihakset hyytyy hyvin äkkiä ja palautuminen on hidasta. Ja immuunnijärjestelmä kärsii (sairastut helpommin) jos et välillä syö puuroasi ;) . Eli en lähtis ihan ketoosia hakemaan.

Itse olen kokeillut sellaista "dieettiä" että jos syön aterialla paljon hiilaria, niin en syö rasvaa. Jos taas on rasvaista lihaa niin silloin en syö hiilaria. Tuntuu toimivan.

>Adi La, 2011-01-01 21:04

Se, kuinka paljon ihminen tarvitsee hiilareita liikkuakseen, riippuu yksilöstä. Eräs ystäväni juoksi ketogeenisellä ruokavaliolla syksyllä puolimaratonin ilman ylimääräistä hiilaritankkausta. Keho voi todellakin oppia toimimaan myös rasvapoltolla, kaikilla tämä ei käy ihan samanlailla, mutta on se siis täysin mahdollista.

Kyllä kovaa urheileva voi jokatapauksessa karpata, sillä 100g/päivä hiilaria on vielä varsin karppia ja kyllä se ainakin varmasti riittää pitämään puhdin yllä suorituksen aikana. Ketogeeninen ja rankka urheilu ei sovi kaikille, mutta hyväkarpilla voi varmasti jokainen juosta vaikka maratonin :)

>Marika La, 2011-01-01 23:32

10kk hyväkarppauksen jälkeen veriarvot parantuneet, vyötäröltä lähtenyt 10cm ja painoa 10kg. Aamiaisella menee n. 400g rasvaista lihaa salaatin kanssa. Tulehdusarvot normalisoituneet taudin jäljiltä. Nykyään täysin terve. Liikuntaa pystyy harrastamaan ihan yhtä hyvin kuin pastatankkauksellakin.

Eihän se minulle kuulu jos joku muu pilaa terveyttään syömällä hiilihydraatteja. Tupakinpolttokin on tietoinen valinta riippuvuuden takia.

>sutjakka eki Su, 2011-01-02 02:33

Kyllä se itse asiassa kuuluu muillekin jos jotkut ihmiset pilaavat terveytensä syömällä huonosti. Me kaikki maksamme verovaroilla näiden ihmisten sairaudenhoitokulut. Eli tietyssä mielessä se ei ole jokaisen oma asia.

Mitä karppaamiseen tulee niin näitä muoti-ilmiöitä tulee ja menee. Suosittelisin kuitenkin syömisen ohella liikkumaan ja näin voi syödä myös hyvin niitä hiilareita painon nousematta. Jos kuitenkin karppaa niin suosittelisin tutustumaan siihen yli 40 000 naisen ruotsalaistutkimukseen johon löytyy täältäkin Yleltä linkki. Siinähän todettiin yksiselitteisesti karppaajien kuolemanriskin nuorena esim. sydän- ja verisuonitauteihin selvästi kohonneen.

>Mikke Su, 2011-01-02 21:58

Tutkimus johon oletettavasti viittaat (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2007/03/tutkimus_atkinsin_dieetti_vaarall...) käsittelee runsasproteiinista ruokavaliota, johon ei esimerkiksi Atkins mitenkään liity. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla hiilihydraatti korvataan rasvalla, ja proteiinisuositukset ovat ns. virallisterveellisen suosituksen tasolla.

>riinuliinu Ma, 2011-01-03 15:30

Kannattaa olla aluksi varovainen karppausta aloitettaessa. Ainakin itsellä meni vatsa hyvin sekaisin ja tuli todella heikko olo. Tuntui myös, että verensokerin taso oli ihan nollissa. Eli siis kannattaa ensimmäisinä päivinä välttää raskasta urheilua, saunomista ja fyysistä työntekoa. Muutaman päivän totuttelun jälkeen olo kyllä tuntui ihmeellisen kevyeltä. Mutta yleisestikin elimistölle tulee aina antaa aikaa totuttautua uusiin muutoksiin rauhassa. Erilaiset tilat elimistössä, eli ne sitten vähähiilarisia, ylihiilarisia tai esimerkiksi lihattomia tai kalattomia voivat yhtä-äkkiä toteutettuna olla kovin rankkoja kokemuksia. Eli maltti on valttia!

>Karppaaminen To, 2011-01-20 23:47

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä