Ilmaista ja terveellistä lähiruokaa - suoraan puskasta!

Minut huijattiin lapsena syömään nokkosta. Soosia väitettiin pinaattikastikkeeksi, jotta suostuisin maistamaan tätä pihamaalla sääriä ja sormia polttavaa "rikkaruohoa". Muistan pitäneeni nokkosen mausta, mutta jostain syystä en ole silti syönyt sitä yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Ymmärrettyäni, että nokkonen sisältää C -vitamiinia viisi kertaa niin paljon kuin appelsiini, kalsiumia kolme kertaa enemmän kuin maito ja rautaa seitsenkertaisesti pinaattiin nähden - ja lisäksi vielä piitä ja proteiinia - olen suorastaan innoissani siitä, että oman mökkini pihamaalla kasvaa näitä ravintopommeja! Parasta on, että nokkonen oikeasti maistuu hyvältä. En todellakaan kuulu niihin terveysintoilijoihin, jotka sivuttavat maun terveellisyyden nimissä: ruoan on aina oltava hyvää.

Saalis jäi siis laihaksi, mutta hyvä niin: nyt ei ole nokkosaika ja innostukseni saa siis odottaa kevääseen. Jos olisin hoksannut nokkosen erinomaisuuden aikaisemmin kesällä, olisin voinut poimia nuoria nokkosen lehtiä talteen ja vaikka kuivattaa niitä talven varalle. Nokkosia voi säilöä myös pakastamalla, kunhan pesee lehdet ensin hyvin ja sen jälkeen ryöppää lehdet kevyesti. Nokkosen polttavuus katoaa ryöpätessä.

Jos tuoreista nokkosista valmistaa ruokaa puskasta-pöytään -meiningillä, neuvoo lähes jokainen nokkosresepti hienontamaan lehdet silpuksi ryöppäämisen jälkeen ja käyttämään nokkosta ruoanlaitossa pinaatin tapaan. Makukin on pinaatin kaltainen.

Eräs ystäväni käyttää nokkosta raakana ja heittää lehdet suoraan pihalta blenderiin, muiden vihannesten, marjojen ja hedelmien kanssa - erinomaisen terveellistä! Kuulinpa, että nokkosenjuuritee olisi erinomainen juoma etenkin miehille hormonitoimintaa ja mieskuntoa boostaamaan. Eli naiset: lehdet soosiin ja juuret kuuman veden sekaan miehelle jälkkäriksi! Myös nokkosen lehdistä voi toki tehdä teetä - juuri se oli aikeeni videollakin. Mutta ensi keväänä sitten.

... Ja mitä totesin videossa nokkosten keräämisestä: on tärkeää, ettei nokkosia kerää liian rehevästä maasta eli lantakasojen tai tunkioiden tienoilta. Tällaisissa kasvupaikoissa nokkoset keräävät itseensä nitraattia, joka muuttuu elimistössä nitriitiksi, joka taas altistaa ihmisen syöpäriskille. Voit lukea aiheesta lisää täältä. Tuloksia odotellessa!

Katso kuvat